logo (8K)

Yksikielisen Suomen puolesta

Toiminnan tavoite: muuttaa kielilainsäädäntöä perustuslaista lähtien niin,että
suomen kielestä tulee maamme ainoa virallinen kieli; ruotsin kieli saa vähemmistökielen
aseman saamen kielten, karjalan kielen, romanikielen ja viittomakielen tavoin.

KIRJOITUKSIA ERI VAIKUTTAJILLE


Kansanedustajille lähetetyt viestit
Suomen kielilainsäädäntö tulee uudistaa kokonaisuudessaan (12.4.2020)
Suomen kaksikielisyydestä löydettävissä tuntuvia säästökohteita (30.5.2020)

Lehdistölle lähetetyt viestit
Yksikielisyyden kautta elävään monikielisyyteen (15.6.2020)

Opiskelija- ja nuorisojärjestöille lähetetyt viestit
Ruotsi tulossa taas pakolliseksi ylioppilaskirjoituksin (22.5.2020)

Muita yhdistyksen kirjoituksia

Miten Suomesta tehtiin ruotsalainen? (10.7.2020)
Ruotsin kieli pakolliseksi aineeksi peruskouluun vuonna 1968 (1.9.2017)

web-sivut


Ota yhteyttä!

Anna palautetta. Mielipiteesi on meille tärkeä. Onko sinulla kenties ideoita toimintamme
kehittämiseen? Kerro ne meille kirjoittamalla alla olevaan sähköpostiosoitteeseen.

spostiosoite (3K)

Yhdistyksen säännöt:

Yhdistyksen nimi: Yksikielisen Suomen puolesta

- Hallitus: 3 varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä
- Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja yksin tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä
- Yhdistyksen kotipaikka: Turku
- Yhdistys on rekisteröimätön yhdistys
- Jäsenmaksua ei peritä
- Ei aktiivista jäsenhankintaa
- Uuden jäsenen liittyminen vain vanhan jäsenen suosituksesta. Kaikkien yhdistyksen vanhojen jäsenten hyväksyttävä

PERUSTAMISKIRJA

Me allekirjoittaneet olemme perustaneet Yksikielisen Suomen puolesta-nimisen yhdistyksen, liittyneet siihen jäseniksi ja hyväksyneet
sille liitteenä olevat säännöt.
Turussa, 5.4.2020

Paul Betcke, Hämeenlinna
Leo Havukainen Mikkeli
Marjatta Astren, Hämeenlinna
Jari Helispuro, Kaarina
Olavi Salokangas, Hämeenlinna
Tuula Laitala, Turku

Toiminnan tavoite:

- muuttaa kielilainsäädäntöä perustuslaista lähtien niin, että suomen kielestä tulee maamme ainoa virallinen kieli; ruotsin kieli saa vähemmistökielen aseman saamen kielten, karjalan kielen, romanikielen ja viittomakielen tavoin.

- strategia: aktiivinen yhteydenotto opiskelija-, opettaja-, nuoriso- ja muihin kansalaisjärjestöihin joukkovoiman keräämiseksi tavoitteemme taakse ja aktiivinen vaikuttaminen valtakunnan ja kuntatason päättäjiin, niin poliitikkoihin kuin opetusalan virkamiehiinkin.

- toiminta: kansalaistiedottamisen jatkaminen kirjoituksilla valtakunnallisissa ja alueellisissa lehdissä, yhteydenotot tv- ja radio-ohjelmiin pääsemiseksi, osallistuminen tarkoitukseen soveltuviin keskustelutilaisuuksiin kansalaisten valmistamiseksi.

Tyhjennä