Yksikielisen Suomen puolesta
Yksikielisyyden kautta elävään monikielisyyteen
Yksikielisen Suomen puolesta
Yksikielisyyden kautta elävään monikielisyyteen
Arvoisat kansanedustajat
1. Kielilainsäädännön ja kielipolitiikan epäkohdat
Suomessa on toteutettu suomenkielisen enemmistön etujen vastainen kielilainsäädäntö. Oikeudenmukaisuuden ja suhteellisuuden taju on puuttunut lakeja säätäviltä eduskunnilta presidenttejämme myöten. Seurauksena on enemmistöä alistava, kaikkiaan noin 300 lain ja asetuksen verkosto, jonka korjaaminen pienin kosmeettisin korjauksin on mahdotonta.
Suomessa voi kieltäytyä jopa asepalveluksesta, mutta ruotsin pakko-opiskelussa ei armoa anneta. Suomen kielipolitiikka ja kielilainsäädäntö poikkeavat täysin muiden maiden kieliratkaisuista. Suomessa tai tarkennettuna Manner-Suomessa on pienen vähemmistökielen pakkokoulutus toteutettu koko maan kattavasti kaikilla koulutuksen asteilla ja kaikille ikäluokille.
Muista maista ei löydy Suomen kaltaisia ratkaisuja. Muissa maissa on useimmiten etsitty alueellisia kieliratkaisuja ja harvoin vähemmistökielen opiskelu on kaikille pakollista; yleensä näin on vain tietyissä osissa maata ja vain joitakin vuosiluokkia kestäen.
Ahvenanmaan maakunnassa on puolestaan toteutettu muiden maiden käytäntöä muistuttava kieliratkaisu, mutta tylyydessään ja suvaitsemattomuudessaan sekin on täysin poikkeuksellinen. Vastaavanlaisissa tapauksissa muualla maailmassa on sentään kielivähemmistöillekin sallittu omakielinen koulutus, joka Ahvenanmaalla on suomenkielisiltä evätty.
Ruotsin kieli on saanut kaikessa järjettömät mittasuhteet. Ilman ruotsin hyväksyttävää suorittamista portit eteenpäin sulkeutuvat ja nuori voi jäädä arvottomaksi yhteiskunnan hylkiöksi, kun joko opiskelupaikka ei aukea tai opiskelupaikan päättötodistus jää saamatta. Nuorten syrjäytyminen ja mielenterveyden ongelmat johtuvat tietenkin monista asioista, mutta yksi keskeinen syy on ruotsin pakollisuudessa. Nuorten suusta kuulee suorat sanat pakkoruotsista, mutta poliitikot eivät siitä välitä. Eduskunta ja poliitikot ovat pahimpia koulukiusaajia Suomessa.
Maamme kielivaranto eli kansalaisten taito hallita eri kieliä on kutistunut. Keskivertokoululaisen kolmen kielen yhdistelmä on nyt suomi, ruotsi ja englanti. Panostus muihin kieliin on romahtanut virheellisen kielipolitiikan vuoksi.
Pitääkö ruotsinkielisten osuuden laskea nykyisestä viidestä (5) kolmeen (3) vai peräti yhteen (1) prosenttiin koko maan väestöstä ennen kuin Suomen päättäjät ymmärtävät muuttaa Suomen kielipolitiikan suunnan?2. Vaatimuksemme kielipolitiikan muuttamiseks
Me Yksikielisen Suomen puolesta-yhdistyksessä emme halua odottaa näin pitkään, vaan vaadimme, että Suomen kielilainsäädäntöön tehdään täydellinen remontti.Uudistus on aloitettava perustuslaista, jonka pykälä 17§ on muutettava sellaiseksi, jota jo vuosien 1917-19 perustuslakikomitea alunperin tavoitteli Suomen ensimmäiseen hallitusmuotoon eli kirjata suomen kieli maan ainoaksi viralliseksi pääkieleksi.
Muut alemmat noin 300 lakia ja asetusta on muutettava vastaamaan uuden perustuslain henkeä erityisesti niin, että ruotsin pakollisuus poistetaan suomenkielisiltä kaikilta opetuksen asteilta. Samoin suomenkielisen virkamiehen tulee voida hakea mitä tahansa työtehtävää ilman virkamiesruotsin vaatimuksia. Kielitaitolaki loukkaa pahoin suomenkielisen työnhakijan oikeutta hakeutua haluamaansa työtehtävään. Lisäksi se on ristiriidassa perustuslain 18 § :n kanssa. Kielitaitolaki syrjii suomenkielisiä ja suosii ruotsinkielisiä työnhaussa.
Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan kirjatut kielipoliittiset virheelliset ja vahingolliset tavoitteet on kumottava. Välittömästi on keskeytettävä valmistelut ruotsin tulosta uudelleen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin. Samoin koko kielistrategian valmistelut ja toteutus on keskeytettävä. Jatkossa Suomeen ei tarvita "tasa-arvoministeriä", jos hänen pääasiallinen tehtävänsä on asettaa vaatimuksia suomenkielisille.
Olemme perustaneet uuden yhdistyksen nimeltä "Yksikielisen Suomen puolesta", joka nimensä mukaisesti yrittää vaikuttaa siihen, että suomen kielestä tehdään maan ainoa virallinen pääkieli, kuten vuosien 1917-1919 perustuslakikomitea puheenjohtajansa K.J. Ståhlbergin johdolla aikoinaan Suomen ensimmäiseen hallitusmuotoon tahtoi. Samoin yhdistys haluaa vaikuttaa siihen, että maamme kielipolitiikkaa aletaan vihdoin hoitamaan niin, että enemmistön etu on kieliasioissa tärkein ja etusijalla.
Tässä vaiheessa lähetän teille liiteaineistona vain kielilainsäädännön epäkohtia (1) ja korjaamisvaatimuksia (2) koskevat osat. Uusi yhdistyksemme on täysin varaton, mutta tavoitteemme on voida toimittaa teille kirjallisena koko aineisto (1-6) laajan kokonaisuuden hahmottamiseksi. Toivomme saavamme yhteisen tapaamisen asiasta eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa syksymmällä, kun toivottavasti tämä korona-virusepidemia on laantunut.
Hyvää Pääsiäistä teille jokaiselle.
Leo Havukainen