logo (8K)

Yksikielisen Suomen puolesta
Yksikielisyyden kautta elävään monikielisyyteen

Toiminnan tavoite: muuttaa kielilainsäädäntöä perustuslaista lähtien niin,että
suomen kielestä tulee maamme ainoa virallinen kieli; ruotsin kieli saa vähemmistökielen
aseman saamen kielten, karjalan kielen, romanikielen ja viittomakielen tavoin.

KIRJOITUKSIA ERI VAIKUTTAJILLE


Yhdistykselle lähetettyä postia

Arvoisa Yksikielisen Suomen puolesta -yhdistys (10.11.2020)

Kansanedustajille lähetetyt viestit

Arvoisat kansanedustajat (26.9.2021)

Eduskunnan 100-vuotta (6.1.2021)

Suomen kaksikielisyydestä löydettävissä tuntuvia säästökohteita (30.5.2020)

Suomen kielilainsäädäntö tulee uudistaa kokonaisuudessaan (12.4.2020)

Lehdistölle lähetetyt viestit

Kaikki kansalaiset suomen kielen asialle! (27.4.2021)

YKSIKIELISYYSMANIFESTI (27.4.2021)

Är Finland egentligen med i Nordens språkgemenskap? (19.4.2021)

Onko pohjoismaista kieliyhteyttä olemassa? (12.4.2021)

Synpunkter på Finlands skolpolitik (9.2.2021)

Näkemyksiä Suomen koulutuspolitiikasta. (26.1.2021)

Kyseenalaistamisen kyseenalaisuus. (13.1.2021)

Öppet brev till SFP partisekreteraren Fredrik Guseff (10.11.2020)

Suomen kieli tulee perustuslain muutoksella määrätä maamme ainoaksi viralliseksi kieleksi (9.11.2020)

Finskan måste bli landets enda officiella språk (4.11.2020)

Yksikielisyyden kautta elävään monikielisyyteen (15.6.2020)

MISSÄ VIIPYY KANSALAISKESKUSTELU KANSALLISKIELISTÄMME? (5.6.2020)

SFP borde ta initiativ till att genast avskaffa den obligatoriska skolsvenskan (21.11.2019)

Eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeusministerille lähetetyt viestit

KANTELU AIHEESTA: SUOMENRUOTSALAISEN KIELIVÄHEMMISTÖN ETUOIKEUDET / PERUS- JA IHMISOIKEUDET LOUKKAAVAT SUOMENKIELISEN ENEMMISTÖN VASTAAVIA OIKEUKSIA (22.3.2020)

Opiskelija- ja nuorisojärjestöille lähetetyt viestit

Ruotsi tulossa taas pakolliseksi ylioppilaskirjoituksin (22.5.2020)

Muita yhdistyksen kirjoituksia

Avoin kirje valtioneuvostolle | Öppet brev till statsrådet (12.10.2021)

Kielipolitiikka on kansalaisten vastuulla! (21.9.2021)

MIKSI SUOMENRUOTSALAISET PUHUVAT KAUNIIMPAA SUOMEA KUIN SUOMENSUOMALAISET? (22.10.2020)

Miten Suomesta tehtiin ruotsalainen? (10.7.2020)

Ruotsin kieli pakolliseksi aineeksi peruskouluun vuonna 1968 (1.9.2017)

ONKO OPPIVELVOLLISUUSIÄN NOSTAMINEN KAHDEN SUUREN VIRHEEN KORJAUSYRITYS?

Leo Havukaisen kirjoituksia

Elävän kaksikielisyyden rikkaus ja todellisuus(24.10.2008)

Kaksikielisyyden kalliit kustannukset(18.9.2015)

Näin ruotsinkieliset palvelut voidaan turvata(10.11.2014)

Ruotsinkielisten etuisuuksien läpipääsemätön ryteikkö(21.10.2009)

Suomen virheellinen koulutuspolitiikka(31.1.2009)

Ylen tiedonvälitys on epätasa arvoista ja asenteellista

Yliopistojen rahoituksessa rakenteellinen vääristymä(6.6.2011)

web-sivut


Ota yhteyttä!

Anna palautetta. Mielipiteesi on meille tärkeä. Onko sinulla kenties ideoita toimintamme
kehittämiseen? Kerro ne meille kirjoittamalla alla olevaan sähköpostiosoitteeseen.

spostiosoite (3K)

Onko pohjoismaista kieliyhteyttä olemassa?

Helsingin Sanomat 12.4.2021

Toimitusjohtaja Gunvor Kronmanin kirjoitus Englannin kielen ylivallan edessä ei pidä antautua (HS Mielipide 11.4.2021) nostaa pintaan kysymyksiä maamme suomenruotsalaisesta kielipolitiikasta.

Ollaanko Hanasaaressa aidosti huolissaan siitä, että suomen kieli saattaisi joskus tulla hyväksytyksi Pohjoismaiden neuvoston viralliseksi kieleksi? Sitä odotellessako lähes miljoonaa (1.000.000) suomenkielistä lasta ja nuorta opiskelee ruotsia pakollisena kielenä peruskoulussa ja toisella asteella? Vai perustellaanko tätä edelleen historialla ja yleissivistyksellä? Mistään kielellisestä indoktrinaatiostahan ei toki voine olla kyse liberaalin kielipolitiikan oikeusvaltiossa!

Suomen kieli- ja koulutuspoliittinen vinouma elää aikaa, jolloin kaikki - ulkomaankauppa mukaan lukien - kulki Tukholman kautta, ruotsiksi. Onneksi nykyään edes "nuorilla on käytännöllinen suhtautuminen kieliin", kuten kirjoituksessa todetaan, ja "kun on tärkeää tehdä itsensä ymmärretyksi, käytetään englantia". Globaalissa maailmassa englanti on ylivoimainen valtakieli, olipa sitten kyse kaupankäynnistä, tieteestä tai matkailusta. Englanti lienee yleisin käyttökieli myös sosiaalisten suhteiden luomisessa kieli- ja kulttuurirajojen yli, näin varmaan myös Pohjoismaissa maahanmuuton ansiosta.

Minkään "ylivallan edessä ei pidä antautua", vaan on taisteltava. Sen suomalaiset tietävät myös kielensä kohdalla vuosisatojen ajalta. Eikä aivan kaikki ole vieläkään optimaalisessa kunnossa. Äidinkieli on sekä ajattelun että viestinnän väline, siksi sen osaamisen hyväksi on tehtävä työtä. Onnistuminen on aina kieliyhteisöstä itsestään kiinni. Äidinkieli on eittämättä koko esi- ja perusopetuksen tärkein oppiaine ja kaiken muun oppimisen edellytys. Niinpä sen käyttöä on hiottava jatkuvasti. Äidinkieli on myös identiteetin ja sosiaalistumisen kulmakivi. Ilman äidinkielen hyvää taitoa on vaarassa jäädä heitteille.

Kronman päättää kirjoituksensa toteamalla, että "pelkkä englannin kielen taito on laiha lohtu". Tämä pitää kyllä paremmin paikkansa pelkän ruotsin kielen taidon suhteen. Suomen liityttyä Euroopan yhteisöön, olemme osa 500 miljoonan ihmisen sisämarkkina-aluetta. EU-maissa menestyminen työllisesti, kaupallisesti ja kulttuurisuhteiden ylläpidossa edellyttää englannin lisäksi vähintään saksan ja ranskan vankkaa osaamista. Sitten kun maassamme on riittävästi myös espanjan, italian ja portugalin taitajia, on koko läntinen maailma ja iso osa Afrikkaakin kielellisesti hallussa.

On siis pelkästään ilahduttavaa, että nuoret opiskelevat innolla englantia. Englannin kielen kauttahan avautuu väylä germaanisten kielten ohella myös kaikkiin romaanisiin kieliin, sillä englanti on sanastoltaan täynnä latinaa, ranskaa ja kreikkaa. Englannin kieli ei siis suinkaan ole uhka vaan mahdollisuus.

Tässäpä haastetta Suomen kieli- ja koulutuspolitiikan päättäjille, hallitukselle ja eduskunnalle. On aika avata kielipoliittiset silmät näkemään se kuuluisa kokonaiskuva. Ryhtykääpä siis toimeen ja tekoihin!

Monikielisen osaamisen asialla.

Paul Betcke
Puheenjohtaja
Yksikielisen Suomen puolesta
Tyhjennä