logo (8K)

Yksikielisen Suomen puolesta
Yksikielisyyden kautta elävään monikielisyyteen

Toiminnan tavoite: muuttaa kielilainsäädäntöä perustuslaista lähtien niin,että
suomen kielestä tulee maamme ainoa virallinen kieli; ruotsin kieli saa vähemmistökielen
aseman saamen kielten, karjalan kielen, romanikielen ja viittomakielen tavoin.

KIRJOITUKSIA ERI VAIKUTTAJILLE


Yhdistykselle lähetettyä postia

Arvoisa Yksikielisen Suomen puolesta -yhdistys (10.11.2020)

Kansanedustajille lähetetyt viestit

Eduskunnan 100-vuotta (6.1.2021)

Suomen kaksikielisyydestä löydettävissä tuntuvia säästökohteita (30.5.2020)

Suomen kielilainsäädäntö tulee uudistaa kokonaisuudessaan (12.4.2020)

Lehdistölle lähetetyt viestit

Onko pohjoismaista kieliyhteyttä olemassa? (12.4.2021)

Synpunkter på Finlands skolpolitik (9.2.2021)

Näkemyksiä Suomen koulutuspolitiikasta. (26.1.2021)

Kyseenalaistamisen kyseenalaisuus. (13.1.2021)

Suomen kieli tulee perustuslain muutoksella määrätä maamme ainoaksi viralliseksi kieleksi (9.11.2020)

Yksikielisyyden kautta elävään monikielisyyteen (15.6.2020)

MISSÄ VIIPYY KANSALAISKESKUSTELU KANSALLISKIELISTÄMME? (5.6.2020)

Eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeusministerille lähetetyt viestit

KANTELU AIHEESTA: SUOMENRUOTSALAISEN KIELIVÄHEMMISTÖN ETUOIKEUDET / PERUS- JA IHMISOIKEUDET LOUKKAAVAT SUOMENKIELISEN ENEMMISTÖN VASTAAVIA OIKEUKSIA (22.3.2020)

Opiskelija- ja nuorisojärjestöille lähetetyt viestit

Ruotsi tulossa taas pakolliseksi ylioppilaskirjoituksin (22.5.2020)

Muita yhdistyksen kirjoituksia

MIKSI SUOMENRUOTSALAISET PUHUVAT KAUNIIMPAA SUOMEA KUIN SUOMENSUOMALAISET? (22.10.2020)

Miten Suomesta tehtiin ruotsalainen? (10.7.2020)

Ruotsin kieli pakolliseksi aineeksi peruskouluun vuonna 1968 (1.9.2017)

ONKO OPPIVELVOLLISUUSIÄN NOSTAMINEN KAHDEN SUUREN VIRHEEN KORJAUSYRITYS?

Leo Havukaisen kirjoituksia

Elävän kaksikielisyyden rikkaus ja todellisuus(24.10.2008)

Kaksikielisyyden kalliit kustannukset(18.9.2015)

Näin ruotsinkieliset palvelut voidaan turvata(10.11.2014)

Ruotsinkielisten etuisuuksien läpipääsemätön ryteikkö(21.10.2009)

Suomen virheellinen koulutuspolitiikka(31.1.2009)

Ylen tiedonvälitys on epätasa arvoista ja asenteellista

Yliopistojen rahoituksessa rakenteellinen vääristymä(6.6.2011)

web-sivut


Ota yhteyttä!

Anna palautetta. Mielipiteesi on meille tärkeä. Onko sinulla kenties ideoita toimintamme
kehittämiseen? Kerro ne meille kirjoittamalla alla olevaan sähköpostiosoitteeseen.

spostiosoite (3K)

Suomen kieli tulee perustuslain muutoksella määrätä maamme ainoaksi viralliseksi kieleksi

FORSSAN LEHTI 9.11.2020



Kuva: Soile Toivonen

Suomi on EU-politiikassa asemoinut itsensä demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen esitaistelijaksi. Sisäpolitiikassa kansalaisten enemmistön kieli- ja koulutuspoliittiset oikeudet sen sijaan eivät vielä toteudu demokratian edellyttämällä tavalla.

Vallitseva kielipoliittinen mantra on maamme "kaksikielisyys". Tämä väittämä ja koko kielilainsäädäntömme - kolmisen sataa eritasoista säädöstä - tukeutuu perustuslain 17 §:n tarkoitushakuiseen virhetulkintaan. Sen seurauksena koko suomenkielinen ikäluokka on kohta 50 vuoden ajan ollut velvoitettu opiskelemaan ruotsia pakollisena kielenä kaikilla koulutusasteilla. Lisäksi ns. virkamiesruotsi rajaa suomenkielisten sijoittumista julkisen sektorin virkoihin.

Demokratiassa kansalaisten tulee voida vapaasti kouluttautua yksilöllisten vahvuuksiensa pohjalta. Pakko-ohjauksella valtiovalta loukkaa sekä kansainvälisiä lasten oikeuksia että kansalaisten perusoikeuksia. Hallituksen tavoite palauttaa ruotsin yo-kirjoitus pakolliseksi on perusteeton ja kielipoliittisesti askel taaksepäin. Pakkoon - olipa se fyysistä tai henkistä - perustuva hallinto ei ole demokratiaa, vaan sille on aivan oma historiallinen nimityksensä.

Vinoutunut kieli- ja koulutuspolitiikka on johtanut kansallisen kielivarantomme romahtamiseen peruskoulua edeltäneeseen tasoon verrattuna. Tämä heikentää merkittävästi vientiyritystemme kilpailukykyä ja rajoittaa myös kulttuurisuhteita.

Selviytyäkseen Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen kielistrategian. Vapaa kielivalinta perusopetuksessa on välttämätön ja panostaminen maahanmuuttajien kielipotentiaaliin johtaa mittavaan monikielisyyteen. Ottaako hallitus vastaan nämä haasteet vai jatkaako se näpertelyä kansalliskielistrategian parissa?

Yhä useammat nuoret keskeyttävät toisen asteen opintonsa. Oppivelvollisuusiän nostaminen 18 ikävuoteen ei ole ratkaisu, sillä ongelman syyt ovat perusopetuksessa ja oppilashuollossa. Syyllistäminen ja pakottaminen eivät motivoi, nuoret tarvitsevat kannustusta ja ohjausta.

Kielivarannon kapeuden ja koulutuksen ongelmien perussyy löytyy 1900-luvun lainsäädännöstä, perustuslaista ja peruskoululaista. 2000-luvun vaatimustason saavuttaminen kummallakin ongelma-alueella edellyttää koko kielipoliittisen lainsäädännön täysremonttia: suomen kieli tulee perustuslain muutoksella määrätä maamme ainoaksi viralliseksi kieleksi ja muut kieli- ja koululait on perattava vastaavasti. Vastuu tästä on puolueilla, hallituksella ja eduskunnalla.

Vasta sitten, kun myös kielilainsäädäntö on saatettu täysimääräisesti vastaamaan kansalaisten enemmistön tahtoa, Suomen voidaan katsoa olevan liberaali pohjoismainen demokratia ja oikeusvaltio. Ei yhtään ennen sitä!

Yksikielisen Suomen puolesta
Yhdistyksen hallitus
Paul Betcke, Tuula Laitala, Leo Havukainen, Marjatta Astrén, Olavi Salokangas

Tyhjennä