logo (8K)

Yksikielisen Suomen puolesta
Yksikielisyyden kautta elävään monikielisyyteen

Toiminnan tavoite: muuttaa kielilainsäädäntöä perustuslaista lähtien niin,että
suomen kielestä tulee maamme ainoa virallinen kieli; ruotsin kieli saa vähemmistökielen
aseman saamen kielten, karjalan kielen, romanikielen ja viittomakielen tavoin.

KIRJOITUKSIA ERI VAIKUTTAJILLE


Yhdistykselle lähetettyä postia

Arvoisa Yksikielisen Suomen puolesta -yhdistys (10.11.2020)

Kansanedustajille lähetetyt viestit

Arvoisat kansanedustajat (26.9.2021)

Eduskunnan 100-vuotta (6.1.2021)

Suomen kaksikielisyydestä löydettävissä tuntuvia säästökohteita (30.5.2020)

Suomen kielilainsäädäntö tulee uudistaa kokonaisuudessaan (12.4.2020)

Lehdistölle lähetetyt viestit

Kaikki kansalaiset suomen kielen asialle! (27.4.2021)

YKSIKIELISYYSMANIFESTI (27.4.2021)

Är Finland egentligen med i Nordens språkgemenskap? (19.4.2021)

Onko pohjoismaista kieliyhteyttä olemassa? (12.4.2021)

Synpunkter på Finlands skolpolitik (9.2.2021)

Näkemyksiä Suomen koulutuspolitiikasta. (26.1.2021)

Kyseenalaistamisen kyseenalaisuus. (13.1.2021)

Öppet brev till SFP partisekreteraren Fredrik Guseff (10.11.2020)

Suomen kieli tulee perustuslain muutoksella määrätä maamme ainoaksi viralliseksi kieleksi (9.11.2020)

Finskan måste bli landets enda officiella språk (4.11.2020)

Yksikielisyyden kautta elävään monikielisyyteen (15.6.2020)

MISSÄ VIIPYY KANSALAISKESKUSTELU KANSALLISKIELISTÄMME? (5.6.2020)

SFP borde ta initiativ till att genast avskaffa den obligatoriska skolsvenskan (21.11.2019)

Eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeusministerille lähetetyt viestit

KANTELU AIHEESTA: SUOMENRUOTSALAISEN KIELIVÄHEMMISTÖN ETUOIKEUDET / PERUS- JA IHMISOIKEUDET LOUKKAAVAT SUOMENKIELISEN ENEMMISTÖN VASTAAVIA OIKEUKSIA (22.3.2020)

Opiskelija- ja nuorisojärjestöille lähetetyt viestit

Ruotsi tulossa taas pakolliseksi ylioppilaskirjoituksin (22.5.2020)

Muita yhdistyksen kirjoituksia

Avoin kirje valtioneuvostolle | Öppet brev till statsrådet (12.10.2021)

Kielipolitiikka on kansalaisten vastuulla! (21.9.2021)

MIKSI SUOMENRUOTSALAISET PUHUVAT KAUNIIMPAA SUOMEA KUIN SUOMENSUOMALAISET? (22.10.2020)

Miten Suomesta tehtiin ruotsalainen? (10.7.2020)

Ruotsin kieli pakolliseksi aineeksi peruskouluun vuonna 1968 (1.9.2017)

ONKO OPPIVELVOLLISUUSIÄN NOSTAMINEN KAHDEN SUUREN VIRHEEN KORJAUSYRITYS?

Leo Havukaisen kirjoituksia

Elävän kaksikielisyyden rikkaus ja todellisuus(24.10.2008)

Kaksikielisyyden kalliit kustannukset(18.9.2015)

Näin ruotsinkieliset palvelut voidaan turvata(10.11.2014)

Ruotsinkielisten etuisuuksien läpipääsemätön ryteikkö(21.10.2009)

Suomen virheellinen koulutuspolitiikka(31.1.2009)

Ylen tiedonvälitys on epätasa arvoista ja asenteellista

Yliopistojen rahoituksessa rakenteellinen vääristymä(6.6.2011)

web-sivut


Ota yhteyttä!

Anna palautetta. Mielipiteesi on meille tärkeä. Onko sinulla kenties ideoita toimintamme
kehittämiseen? Kerro ne meille kirjoittamalla alla olevaan sähköpostiosoitteeseen.

spostiosoite (3K)

Näkemyksiä Suomen koulutuspolitiikasta.

Hallituksen pitkän aikavälin koulutuspoliittinen selonteko eduskunnalle sisältää ehdotukset konkreettisiksi toimenpiteiksi, joilla nostetaan kansalaisten koulutus- ja osaamistasoa, vahvistetaan koulutuksellista tasa-arvoa ja kavennetaan oppimiseroja.

Nykytilan tarkastelu paljastaa syvän alennustilan, johon maamme yhteiskunta- ja koulutuspolitiikka on 1970-luvulta alkaen saattanut koulutuksen tason ja kattavuuden. Kaikkein huolestuttavinta on peruskoululaisten luku- ja kirjoitustaidon rapistuminen, joka korostuu erityisesti poikien kohdalla.

Sosioekonomisten tekijöiden ohella mainittujen perustaitojen heikkous on johtanut siihen, että 16 % ikäluokasta ei jatka lainkaan toiselle asteelle, ja liian monella opinnot aloittaneella motivaatio ei riitä tutkinnon suorittamiseen saakka. Ei siis ihme, että kansainvälisessä vertailussa koululaistemme osaamistaso on 2000-luvulla pudonnut kauas kärkimaiden tasosta. Näin on varsinkin matematiikan ja luonnontieteiden osalta.

Hallituksen paniikkiratkaisu, oppivelvollisuusiän nosto 18 vuoteen, ei itsessään lisää toisen asteen tutkintojen suorittamista eikä vähennä opintojen keskeyttämistä. Jotta koko nuorten ikäluokka yltäisi tavoitteeseen ja suorittaisi toisen asteen tutkinnon, on esisijaisesti selvitettävä syyt nykyiseen kehnoon asiantilaan ja korjattava virheet: tarkistamalla lainsäädäntöä, kehittämällä muuta ohjausta ja resurssointia kohdentamalla.

Vahva äidinkielen taito on kognitiivisten valmiuksien ja ajattelun kehittymisen ja kaiken oppimisen edellytys, selonteossa todetaan. Sen vuoksi äidinkielen osaamistason nostaminen on koulutuksen keskeisin kehittämiskohde. Siihen on panostettava riittävästi jo varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, ja tätä työtä on jatkettava kaikessa opetuksessa läpäisyperiaatteella koko perusopetuksen ajan.

Kielikoulutuksesta hallitus toteaa kohdassa 3.10 seuraavaa: "Kielten opetuksen tasa-arvoinen järjestäminen ei riittävästi toteudu ruotsinkielisessä koulutuksessa." Perussyy siihen on suomen kielen tuntijako ja opetuksen rakenne. Ne eivät riittävästi ota huomioon oppilaiden kielellisiä lähtökohtia ja kielten oppimisen tarpeita. Käytännössä ruotsinkielisillä ei ole mahdollisuuksia valita kuin yksi pitkä kieli valinnan kohdistuessa useimmiten suomen kieleen.

Sama kielten opetuksen epäkohta koskee ruotsin kielen opiskeluvelvoitteen vuoksi luonnollisesti myös kaikkia suomenkielisiä koululaisia. Selonteon pohjalta päätöksiä tehdessään eduskunnan tuleekin äidinkielen taitotason kohentamisen lisäksi puuttua myös kyseiseen kielivalintoja rajoittavaan käytäntöön, joka on sekä pedagogisesti virheellinen että loukkaa lisäksi yleismaailmallisia lasten oikeuksia.

Lainsäädäntöä tulee tarkistaa ja korvata kielten opiskelua kahlitseva velvoittavuus täydellä vapaavalinnaisuudella. Näin monipuolistetaan kansallista kielivarantoamme vastaamaan paremmin myös ulkomaankaupan ja kulttuurisuhteiden hoidon todellisia tarpeita.

Yksikielisen Suomen puolesta

Paul Betcke   Tuula Laitala
Puheenjohtaja  Sihteeri
Tyhjennä