Yksikielisen Suomen puolesta
Yksikielisyyden kautta elävään monikielisyyteen
Yksikielisen Suomen puolesta
Yksikielisyyden kautta elävään monikielisyyteen
Näkemyksiä Suomen koulutuspolitiikasta.
Hallituksen pitkän aikavälin koulutuspoliittinen selonteko eduskunnalle sisältää ehdotukset konkreettisiksi toimenpiteiksi, joilla nostetaan kansalaisten koulutus- ja osaamistasoa, vahvistetaan koulutuksellista tasa-arvoa ja kavennetaan oppimiseroja.
Nykytilan tarkastelu paljastaa syvän alennustilan, johon maamme yhteiskunta- ja koulutuspolitiikka on 1970-luvulta alkaen saattanut koulutuksen tason ja kattavuuden. Kaikkein huolestuttavinta on peruskoululaisten luku- ja kirjoitustaidon rapistuminen, joka korostuu erityisesti poikien kohdalla.
Sosioekonomisten tekijöiden ohella mainittujen perustaitojen heikkous on johtanut siihen, että 16 % ikäluokasta ei jatka lainkaan toiselle asteelle, ja liian monella opinnot aloittaneella motivaatio ei riitä tutkinnon suorittamiseen saakka. Ei siis ihme, että kansainvälisessä vertailussa koululaistemme osaamistaso on 2000-luvulla pudonnut kauas kärkimaiden tasosta. Näin on varsinkin matematiikan ja luonnontieteiden osalta.
Hallituksen paniikkiratkaisu, oppivelvollisuusiän nosto 18 vuoteen, ei itsessään lisää toisen asteen tutkintojen suorittamista eikä vähennä opintojen keskeyttämistä. Jotta koko nuorten ikäluokka yltäisi tavoitteeseen ja suorittaisi toisen asteen tutkinnon, on esisijaisesti selvitettävä syyt nykyiseen kehnoon asiantilaan ja korjattava virheet: tarkistamalla lainsäädäntöä, kehittämällä muuta ohjausta ja resurssointia kohdentamalla.
Vahva äidinkielen taito on kognitiivisten valmiuksien ja ajattelun kehittymisen ja kaiken oppimisen edellytys, selonteossa todetaan. Sen vuoksi äidinkielen osaamistason nostaminen on koulutuksen keskeisin kehittämiskohde. Siihen on panostettava riittävästi jo varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, ja tätä työtä on jatkettava kaikessa opetuksessa läpäisyperiaatteella koko perusopetuksen ajan.
Kielikoulutuksesta hallitus toteaa kohdassa 3.10 seuraavaa: "Kielten opetuksen tasa-arvoinen järjestäminen ei riittävästi toteudu ruotsinkielisessä koulutuksessa." Perussyy siihen on suomen kielen tuntijako ja opetuksen rakenne. Ne eivät riittävästi ota huomioon oppilaiden kielellisiä lähtökohtia ja kielten oppimisen tarpeita. Käytännössä ruotsinkielisillä ei ole mahdollisuuksia valita kuin yksi pitkä kieli valinnan kohdistuessa useimmiten suomen kieleen.
Sama kielten opetuksen epäkohta koskee ruotsin kielen opiskeluvelvoitteen vuoksi luonnollisesti myös kaikkia suomenkielisiä koululaisia. Selonteon pohjalta päätöksiä tehdessään eduskunnan tuleekin äidinkielen taitotason kohentamisen lisäksi puuttua myös kyseiseen kielivalintoja rajoittavaan käytäntöön, joka on sekä pedagogisesti virheellinen että loukkaa lisäksi yleismaailmallisia lasten oikeuksia.
Lainsäädäntöä tulee tarkistaa ja korvata kielten opiskelua kahlitseva velvoittavuus täydellä vapaavalinnaisuudella. Näin monipuolistetaan kansallista kielivarantoamme vastaamaan paremmin myös ulkomaankaupan ja kulttuurisuhteiden hoidon todellisia tarpeita.
Yksikielisen Suomen puolesta