logo (8K)

Yksikielisen Suomen puolesta

Toiminnan tavoite: muuttaa kielilainsäädäntöä perustuslaista lähtien niin,että
suomen kielestä tulee maamme ainoa virallinen kieli; ruotsin kieli saa vähemmistökielen
aseman saamen kielten, karjalan kielen, romanikielen ja viittomakielen tavoin.

KIRJOITUKSIA ERI VAIKUTTAJILLE


Kansanedustajille lähetetyt viestit
Suomen kielilainsäädäntö tulee uudistaa kokonaisuudessaan (12.4.2020)
Suomen kaksikielisyydestä löydettävissä tuntuvia säästökohteita (30.5.2020)

Lehdistölle lähetetyt viestit
Yksikielisyyden kautta elävään monikielisyyteen (15.6.2020)

Opiskelija- ja nuorisojärjestöille lähetetyt viestit
Ruotsi tulossa taas pakolliseksi ylioppilaskirjoituksin (22.5.2020)

Muita yhdistyksen kirjoituksia

Miten Suomesta tehtiin ruotsalainen? (10.7.2020)
Ruotsin kieli pakolliseksi aineeksi peruskouluun vuonna 1968 (1.9.2017)

web-sivut


Ota yhteyttä!

Anna palautetta. Mielipiteesi on meille tärkeä. Onko sinulla kenties ideoita toimintamme
kehittämiseen? Kerro ne meille kirjoittamalla alla olevaan sähköpostiosoitteeseen.

Vastaamme mahdollisimman pian sinulle.

spostiosoite (3K)


Suomen kaksikielisyydestä löydettävissä tuntuvia säästökohteita 30.5.2020

Arvon kansanedustajat

Korona-aika vähentää valtion tuloja ja lisää kustannuksia sekä velkaantumista. Siten eduskunnan on pakko etsiä säästökohteita ja tarkkaan harkittava ainakin uusien menokohteiden käynnistäminen. Mutta mitä tekeekään eduskunta? Se sallii tässä tilanteessa oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin käynnistää suomenkielisten kannalta täysin turhan "kansalliskielistrategia"-hankkeen, jossa jo OM:n alainen kieliverkosto-niminen ryhmä on vikkelästi laitettu töihin. Ruotsin kieleen rahaa näyttää eduskunnassa aina löytyvän.

Kuitenkin Suomen kaksikielisyydestä on löydettävissä suuria säästöjä. Kun ns. kielilakia valmisteltiin 2000-luvun alussa, lupasi silloinen oikeusministeri Johannes Koskinen selvityttää kaksikielisyyden kustannukset. Lupaus jäi lupausten asteelle. Koskinen mainitsi kuitenkin jossain yhteydessä kolmen miljardin euron hintalapun ruotsin kielelle. Sitä käytettäköön, ellette pysty ilmoittamaan kansalaisille parempaa tietoa. Esimerkiksi pelkät kielilisät (ruotsinkielisten määrän mukaan laskettuina) kaksikielisille kunnille ovat käyttömenoina vuositasolla 100 miljoonaa euroa (normaalien kuntalisien päälle). Kymmenessä vuodessa rahaa palaa miljardi euroa pelkästään tähän eli käytännössä päällekkäiseen ruotsinkieliseen kaksoisjärjestelmään.

Suomessa ei tarvita enää panostusta kaksikielisyyteen. Päinvastoin koko keinotekoisesta ja kalliista kaksikielisyydestä tulee päästä viipymättä eroon, sillä se kyseenalainen tapa, jolla Suomeen on luotu "tämä ns. kaksikielisyys", ei kestä päivänvaloa. Kahden kielen mallia ei ole luotu tähän maahan demokraattisesti eikä perusteellisen harkinnan tai valmistelun pohjalta.

Suomen nykyinen "kaksikielisyys" on syntynyt Ruotsalaisen kansanpuolueen häikäilemättömän oman edun tavoittelun tuloksena niin, että kahdessa ratkaisevassa tapahtumassa oikeudenmukaisuus ja kohtuus jyrättiin maan rakoon. Suomenkieliset poliitikot olivat kykenettömiä puolustamaan suomenkielisten oikeuksia ja etuja, kun kielivähemmistö runttasi tahtonsa läpi.

1. Suomen hallitusmuodon laadinta 1917-1919 ja perustuslain "ns. kansalliskielet"

Vuonna 1917 asetettu perustuslakikomitea halusi kirjata suomen kielen maan ainoaksi viralliseksi kieleksi uuden itsenäisen valtion perustuslakiin. Oikeudenmukaisuuteen ja kohtuuteen pyrkinyt perustuslakikomitea K.J.Ståhlbergin johdolla tekikin kolmeen hallitusmuotoluonnokseensa tuollaisen esityksen. Lopulliseen neljänteen ja hyväksyttyyn versioon Ruotsalainen kansanpuolue ja muut ruotsinkieliset tahot saivat painostuksellaan ja uhkailuillaan vähemmistökieli ruotsin toiseksi "kansalliskieleksi" suomen rinnalle enemmistökielen oikeuksin. Suomenkielisistä poliitikoista ei ollut enemmistön etujen puolustajiksi.

2. Pakkoruotsin synty peruskoulu-uudistuksen yhteydessä

Peruskoulu-uudistusta valmisteltaessa 1960-luvulla koulutusalan ammattilaiset ja silloiset poliittiset puolueet olivat yksimielisesti hyväksyneet englannin pakolliseksi tulevaan peruskouluun. Ruotsi olisi jäänyt vapaaehtoiseksi kieleksi. Jälleen selvän tilanteen sotki Ruotsalainen kansanpuolue. Puheenjohtaja Jan-Magnus Jansson marssi Ruotsin suurlähetystöön ja halusi Ruotsin valtion ja ruotsalaisen lehdistön painostamaan Suomea peruskouluasiassa. (Lähde: Janne Väistön väitöskirja 2017). Ruotsin ja sittemmin muidenkin pohjoismaiden mielestä Suomi ei voisi kuulua pohjoismaiseen yhteisöön, jos täällä ei opetettaisi kaikille pakollista ruotsia. Ruotsalaisen kansanpuolueen toiminta ja Ruotsin puuttuminen Suomen sisäisiin asioihin ovat törkeydessään ja seurauksiltaan sen suuruusluokan asioita, että täytyy ihmetellä, että ne ovat julkisuudelta salattu ja painettu villaisella. Rkp:n toiminnan seurauksena kaikille suomenkielisille koululaisille ja opiskelijoille tuli ruotsin opiskelupakko, halusivat sitä tai eivät. Samalla alkoi maan kielivarannon eli kansalaisten kielitaidon köyhtyminen vähemmistökielen viedessä tilaa muilta kieliltä.

Suomen toteuttamat kieliratkaisut ovat täysin poikkeuksellisia muihin maihin verrattuna (Liite 2: Vertailutietoja eri maiden kieliratkaisuista). Niissä maissa, joissa vähemmistöjen osuudet ovat suuria, on toteutettu alueellisia ratkaisuja vähemmistökielten kielellisen aseman ja opetuksen turvaamiseksi. Pääsääntö muissa vertailumaissa on kuitenkin, että ensisijaisesti toteutetaan kielienemmistön etu.

Siten me Yksikielisen Suomen puolesta-yhdistyksessä haluamme teille vakavasti esittää, että toteuttakaa suomenkielisen enemmistön etu ja tahto kieliasioissa. Kumotkaa nuo kaksi laitonta painostuksen ja epärehellisyyden nimissä tehtyä virheellistä "päätöstä" ja alkakaa purkaa kielilainsäädännön virheitä. Samalla turhat kielipolitiikasta johtuvat kustannuserät vähitellen vähenevät.

Ruotsin kielen asemasta puhuminen kriittisesti on Suomessa tabu. Jos lähetät kansanedustajille asiaa koskevan viestin, niin harva teistä kansanedustajista ottaa asiaan mitenkään kantaa. Joku saattaa sentään vastata lakonisesti, että "Suomi on kaksikielinen maa" ilman perusteluita. Olemme teihin pettyneitä. Miten tästä aiheesta onkaan mahdoton saada mitään syvällistä pohdintaa aikaan, kun kansanedustajatkin ovat kuuroja ja sokeita muutosvaatimuksille.

Näin ei voi Suomessa jatkua, että kaikki kielipoliittiset asiat hoidetaan Rkp:n ehdotusten ja vaatimusten pohjalta, kuten nyt "kansalliskielistrategian" toteuttaminen ja hallitusohjelmassa Rkp:n tavoite tuoda ruotsi pakolliseksi yo-kirjoituksiin.

Harkitkaa edes seuraavia vaihtoehtoja, siis oikeasti:

1. Jos Ahvenanmaan kielimalli on mielestänne hyvä, niin toteutettakoon sellainen käännetysti myös Manner-Suomessa. Suomen kieli täällä ainoaksi viralliseksi kieleksi ja ruotsille vähemmistökielen asema. Ahvenanmaa pitänee oman tylyn kielilakinsa, jossa suomelle ei ole suotu edes vähemmistökielen asemaa (tähän eduskunta ei ole puuttunut, jota on kyllä ihmeteltävä).

2. Jos otetaan malliksi Ruotsi, niin Ruotsin kielilaki saattaisi teillekin kelvata pohjaksi. Tänne sovellettuna sen perusajatus on, että suomi on maan ainoa virallinen kieli ja kaikille annetaan mahdollisuus opiskella maan pääkieltä.

3. Jos nuo eivät kelpaa, niin vapauttakaa edes suomenkieliset alueet kielipolitiikkanne harhoista ja tehkää muiden maiden esimerkkien mukaisesti alueellisia ratkaisuja. (ks. vertailutietoja eri maiden kieliratkaisuista).

4. Jollei teille tässä vaiheessa kelpaa mitkään noista muualla hyviksi havaituista malleista, niin järjestäkää edes hyvin valmisteltu puolueeton kansalaiskysely kielipolitiikan tulevasta suunnasta, ruotsin kielen asemasta sekä siitä, mitä ruotsi saa suomalaisille maksaa. Sitten toimitte saatujen tulosten mukaisesti.

Joka tapauksessa Rkp:n valta kieliasioissa on päässyt täysin kohtuuttomaksi, koska muut puolueet ovat tahdittomia sätkynukkeja ajamaan kielienemmistön asiaa. Rkp:n toiminta menneisyydessä eikä tänä päivänäkään ei kyllä anna puolueelle mitään ylimääräisiä erityisoikeuksia eikä määräävää valtaa kieliasioissa (Liite 3: Historiakaan ei tue ruotsipakkoa).

Yksikielisen Suomen puolesta

kotisivumme http://www.kielipolitiikka.net/ysp.php

Leo Havukainen Mikkeli
Marjatta Astrèn Hämeenlinna
Paul Betcke Hämeenlinna
Jari Helispuro Kaarina
Tuula Laitala Turku
Olavi Salokangas Hämeenlinna
Tyhjennä