Kielipolitiikka.net

Tervetuloa tekemään kanssamme
uutta kielipolitiikkaa ja
luomaan keskustelua!

web-sivut



Yleisön julkaisuja



Miten Suomella on varaa ruotsinkielisten erityiskohteluun?

Helsingin Sanomat julkaisi vastikään 10-osaisen "Me puhumme ruotsia" -sarjan. Kirjoittajista kahdeksan oli ruotsinkielisiä ja kaksi suomenkielisiä. Ruotsinkieliset käsittelivät mm. historiaa, ruotsalaisuutta, kuntauudistuksia, vähemmistökielten asemaa ja ruotsia siltana Pohjoismaihin.

Kirjoitukset jättivät perin tunkkaisen jälkimaun. Niissä toisteltiin samaa vanhaa liturgiaa ruotsin tärkeydestä suomenkielisille.

Mikäli sarjan tavoite oli "pehmentää" suomenkieliset suopeiksi hallituksen "tulevalle päätökselle" aikaistaa pakkoruotsi jo ala-asteen 6. luokalle, oli vaikutus täysin päinvastainen.

EU:n suositusten mukaan alle 20 prosentin kielivähemmistöt eivät voi edellyttää samanlaisia oikeuksia kielienemmistön kanssa. Ahvenanmaa ja Ruotsi ovat esimerkkejä siitä, miten kieliasiat tulisi Suomessakin ratkaista. Kuitenkin esimerkiksi kulttuuri- ja urheiluministeri Wallin, opetusministeri Henna Virkkunen ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen ajavat pakkoruotsia aikaistettuna ja pakollisena välittämättä suosituksista tai kansalaisten vaatimuksista.

Taloushistorian emeritusprofessori Erkki Pihkala kirjoitti (HS Vieraskynä 7.8.) tulo- ja varallisuuserojen taustoista ja syistä suomen- ja ruotsinkielisten välillä. Tuon kirjoituksen jatkeeksi haluaisin herättää kysymyksiä ruotsinkielisten taloudellisista etuisuuksista 2010-luvulla. Samaa aihetta käsittelee tuorein Suomen Kuvalehti.

Miten voi olla sallittavissa, että ruotsinkielisistä nuorista saa suorittaa yliopistotutkinnon puolet ikäryhmästä? (opetushallituksen julkaisu Koulutuksen määrälliset indikaattorit vuodelta 2006, s. 146).

Yliopistokiintiöillä on pidetty keinotekoisesti ruotsinkielisten koulutustaso muun väestön tasoa korkeammalla. Tämä ja virkamiesruotsin kohtuuton painottaminen merkitsevät samalla ruotsinkielisille yliedustusta korkeimmissa hallintotehtävissä ja yritysjohdossa.

Koulutus- ja työpaikkaedut johtavat puolestaan parempiin ansioihin, elinolosuhteisiin ja luovat edellytykset jopa parempaan terveyteen.

Toiseksi, tiede-, taide- ja kulttuuriavustukset ovat euromääräisesti likimain samansuuruisia 5 prosentin vähemmistölle ja 92 prosentin enemmistölle. Svenska Kulturfonden jakaa ruotsinkielisille 90 prosenttia tukimäärärahoista ja loput suomenkielisille (HS 9.8.2008). Suomenkieliset yksityiset säätiöt jakavat tasapuolisesti apurahoja kielestä riippumatta.

Valtion apurahoista (Opetusministeriön) jaetaan vuosittain 8 prosenttia ruotsinkielisille hakijoille (HS 9.8.2008). Miksi juuri kahdeksan prosenttia?

Kolmanneksi, opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa vuosittain valtakunnalliset liikuntajärjestöjen tuet. Finlands Svenska Idrott on tänä vuonna 10. suurin tuen saaja; (lähes yhtä suuri kuin Jääkiekkoliitto tai Hiihtoliitto ja) suurempi kuin Kuntoliikuntaliitto. (tiedot löytyvät ministeriön nettisivuilta). Miten kieli voi tässäkin asiassa olla niin merkittävä tekijä?

Ahvenanmaa sai vuonna 2008 maakunnista suhteellisesti selvästi eniten valtion varoja. Valtion menot ahvenanmaalaista kohden olivat 13225 euroa, kun koko maassa asukasta kohden keskimäärin 6997 euroa (HS 14.4.2010).

Ahvenanmaalla lapsilisät ovat Manner-Suomessa maksettuja lapsilisiä reilusti suurempia. Ahvenanmaalla ensimmäisestä lapsesta maksetaan 110 euroa ja Manner-Suomessa 100 euroa ja toisesta lapsesta 143 euroa ja vastaavasti 110,50 euroa (Kela.fi).

Nämä Ahvenanmaata koskevat seikat eivät ole yhdentekeviä suomenkielisille, koska valtio tukee maakuntaa vaatimatta vastineeksi suomenkieliselle väestölle kunnallisia palveluita suomeksi.

Lopuksi, Ylen ruotsinkielinen ohjelmatuotanto vie Ylen yli 400 miljoonan euron kokonaisbudjetista noin 70 miljoonaa euroa eli 17 prosenttia. Väestöosuutta vastaava menoerä saisi olla vain noin 20 miljoonaa euroa.

Kaksikielisyys maksaa. Mutta kuinka paljon, sitä ei tiedä kukaan. Eduskunta lupasi selvittää kaksikielisyyden kustannukset kielilain valmistelun yhteydessä, mutta työ jäi kesken.

Tärkeä ja hyvin keskeinen kysymys kansanedustajillemme kuuluu: Miten Suomella voi olla varaa ruotsinkielisten erityiskohteluun?

Leo Havukainen
Mikkeli

Takaisin luetteloon


Anna vinkki meille hyvästä ja alaan liittyvästä mielipidekirjoituksesta!

Kirjoita meille osoitteeseen palaute(at)kielipolitiikka.net tai palaute-sivun kautta

Kielipoliittisista epäkohdista voit itsekin kirjoittaa lehdille.