Kielipolitiikka.net

Tervetuloa tekemään kanssamme
uutta kielipolitiikkaa ja
luomaan keskustelua!

web-sivut



Yleisön julkaisuja



KATAINEN MITÄTÖI PUOLUEKOKOUKSEN PÄÄTÖKSEN TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELUN PAKOLLISUUDEN POISTAMISESTA

Kokoomuksen ylin päättävä elin, sääntömääräinen puoluekokous käsitteli 11.-13.6.2010 Jyväskylässä mm. neljä kielikysymykseen liittyvää aloitetta, no:t 103-106 ja HYVÄKSYI äänestyksen jälkeen aloitteen no. 106, joka vaati "TOISEN KOTIMAISEN KIELEN PAKOLLISUUDEN POISTAMISTA".

Asia ei kuitenkaan ollutkaan tällä selvä, sillä puoluekokouspöytäkirjan mukaan "Puoluekokouksen päätös on ristiriidassa sen kanssa, että puoluekokous oli hylännyt samansisältöiset aloitteet nro. 104-105 yksimielisesti. Lisäksi puoluekokous oli äänestyksen jälkeen hylännyt ruotsinkielen perustuslaillisen aseman purkamista esittäneen aloitteen nro 103. Puolueen puheenjohtaja Jyrki Katainen on todennut tulkitsevansa puoluekokouksen tahtoa siten, että ruotsin kielen perustuslaillinen asema halutaan turvata ja molempien kotimaisten kielten opetus halutaan turvata osana suomalaista yleissivistystä ja kulttuuria". Tällä tulkinnalla Katainen implisiittisesti mitätöi puoluekokouksen aloitteessa no. 106 hyväksymän kannan. On vähintäänkin erikoista, että puheenjohtaja alkaa "tulkita" puolueen YLIMMÄN elimen täysin selvää, ilman mitään menettelytapa- tai muotovirhettä tehtyä päätöstä ja vieläpä perusteluin, jotka eivät kestä tarkastelua, kuten seuraavasta käy ilmi.

Joidenkin aloitteiden (esim.no.104-105) hylkäämisellä ei ole sinänsäkään mitään tekemistä jonkin muun aloitteen hyväksymisen kanssa. Vastoin pöytäkirjan väitettä aloitteet 104 ja 105 EIVÄT myöskään ole samansisältöisiä edes keskenään, ja vielä vähemmän no:n 106 kanssa, mikä seuraavassa osoitetaan. Suorat lainaukset pöytäkirjasta esitetään lainausmerkeissä.

104: "Perustuslain 17§ (ns. kaksikielisyyspykälä) tulisi uudistaa ja ruotsin kieli on tehtävä vapaaehtoiseksi kaikilla koulutustasoilla ja ns. virkamiesruotsin vaatimuksesta on luovuttava". HALUTAAN SIIS MUUTOKSIA SEKÄ PERUSTUS-, ETTÄ KIELILAKIIN RUOTSIN KIELEN OSALTA.

105: "Ruotsin kielen perustuslaillista asemaa ei tule muuttaa, mutta sen koulutuspoliittinen asema tulee ajantasaistaa ja kehittää virkamiesruotsi kannustinpalkkiopohjaiseksi". PERUSTUSLAKIIN EI SIIS HALUTA MUUTOKSIA, MUTTA KIELILAIT TULEE RUOTSIN KIELEN OSALTA AJANTASAISTAA.

106: "Kaikkien puolue-elinten on toimittava siten, että peruskoulun ja toisen asteen kaksi pakollista kieltä voisi itse valita eri vaihtoehtojen joukosta ja toisen kotimaisen pakollisuus poistetaan". ALOITE EI EDES MAINITSE PERUSTUSLAKIA, VAAN VAATII VAPAATA KIELIVALINTAA JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN (HUOM: ei pelkästään ruotsin) PAKOLLISUUDEN POISTAMISTA.

Yllä olevasta käy selväksi, että vaikka aloitteet liittyvät samaan aihepiiriin, kielikysymykseen, ne selvästi poikkeavat kaikki toisistaan niin sisällöltään, kuin painotuksiltaankin. Erityisesti joukosta poikkeaa kokouksen hyväksymä aloite no. 106, joka ei koske pelkästään ruotsia, vaan MOLEMPIA kansalliskieliämme.

Aloite no. 103, jonka hylkäämistä myös käytettiin perusteluna, koskee ruotsin kielen PERUSTUSLAILLISEN ASEMAN PURKAMISTA. Näin ollen sillä ei ole mitään tekemistä pelkästään kielten valintamahdollisuuksia ja kotimaisten kielten opetusta (ei siis lainkaan perustuslakia) koskevan aloitteen no. 106 kanssa.

Se, että puoluehallitus esitti kaikkien kolmen aloitteen, no:t 104-106 hylkäämistä, ei sido niitä mitenkään muuten yhteen. Aloitteiden keskinäisestä riippumattomuudesta kertoo myös se, että jokaisesta aloitteesta äänestettiin erikseen. Pöytäkirjassa mainitaan myös, että "aloitteet no. 104-105 hylättiin yksimielisesti", ikään kuin toisistaan riippumattomien, erillisten äänestysten tuloksilla olisi jokin yhteys. Äänestyksen tulos on joko hyväksyminen ja hylkääminen, mitään aikaisempien äänestysten "maalieroja" ei huomioida.

Kokonaisuudessaan puoluekokousedustajat ovat toimineet täysin loogisesti, eli hylkäämällä aloitteet no.103 ja 104 halunneet säilyttää perustuslain ennallaan, hylkäämällä aloitteen no. 105 eivät ole halunneet ajantasaistaa RUOTSIN kielen koulutuspoliittista asemaa ja HYVÄKSYMÄLLÄ ALOITTEEN no. 106 HALUNNEET POISTAA TOISEN KOTIMAISEN OPISKELUN PAKOLLISUUDEN.

Valitettavasti vastaava loogisuus puuttuu puheenjohtaja Kataisen "tulkinnoista" täysin. Kataisen piittaamattomuus puolueen ylimmän elimen päätöksistä ja päätösten omavaltainen "tulkinta" kyseenalaistaa koko puoluekokouksen merkityksen ja puolueen demokraattisuuden, ellei sitten demokratian malli ole lainattu itäiseltä veljespuolueelta tai sudeettisavolaisten SouWat-seuran pj:lta. Mahtaisiko pääministeri voida käyttää samanlaista "tulkintamenettelyä" esimerkiksi eduskunnan päätöksien suhteen? Aika näyttää, tai sitten ei.

Hannu Uusikartano

Takaisin luetteloon


Anna vinkki meille hyvästä ja alaan liittyvästä mielipidekirjoituksesta!

Kirjoita meille osoitteeseen palaute(at)kielipolitiikka.net tai palaute-sivun kautta

Kielipoliittisista epäkohdista voit itsekin kirjoittaa lehdille.