Kielipolitiikka.net

Tervetuloa tekemään kanssamme
uutta kielipolitiikkaa ja
luomaan keskustelua!

web-sivut



Yleisön julkaisuja



Kansanedustaja vai kansan edustaja?

Nyt toimintansa päättävään eduskuntaan valitut kansanedustajat olivat vaalien alla 2011 ehdokkaina ilmoittaneet kantansa ruotsin kielen opetukseen. Niukka enemmistö 92 - 87 kannatti pakollisuutta, vastaamatta jätti 21 ehdokasta. Maaliskuussa 2015 eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen 'Ruotsin kielen valinnaisuudesta kaikilla kouluasteilla' numeroin 134 - 48. Kielivalinnan kannattajista 34 oli muuttunut pakon kannattajiksi.

Puolueittain koko eduskuntakauden pakkoruotsin kannalla ovat pysyneet rkp:n ja vihreiden edustajat poikkeuksena Soininvaara. Valinnaisuutta puoltavat kaikki perussuomalaisten edustajat sekä vr:n Mustajärvi. Kokoomuksen 14 sekä sdp:n 9, joukossa yksi ministeri, vasemmistoliiton 5, keskustan 4 ja kristillisten 2 edustajaa oli kääntynyt pakon kannalle ja kolme kansanedustajaa asettunut puolustamaan valinnaisuutta, yksi sdp:stä ja kaksi perussuomalaisista.

Kielivapauskysymyksessä joka kuudes edustaja äänesti vastoin vaalilupaustaan. Voidaanko heitä kutsua kansan edustajiksi etenkin, kun vuodenvaihteessa tehdyn poikkeuksellisen kattavan mielipidekyselyn mukaan 74 % kansalaisista puoltaa ruotsin muuttamista valinnaiseksi kieleksi. Sana kansanedustaja sopi paremmin pelinappulalle, jota puoluejohto kääntelee ja siirtelee tarkoituksensa mukaan. Miettikää, olisiko tässä yksi selitys laimealle osallistumiselle eduskuntavaalien äänestykseen.

Seppo Satamo

050 5314009
Metsontie 5
37600 Valkeakoski

Takaisin luetteloon


Anna vinkki meille hyvästä ja alaan liittyvästä mielipidekirjoituksesta!

Kirjoita meille osoitteeseen palaute(at)kielipolitiikka.net tai palaute-sivun kautta

Kielipoliittisista epäkohdista voit itsekin kirjoittaa lehdille.