Kielipolitiikka.net

Tervetuloa tekemään kanssamme
uutta kielipolitiikkaa ja
luomaan keskustelua!

web-sivut



Yleisön julkaisuja



Suomalaiset - monikielinen kansa monikielisessä maailmassa

Suomen kielipolitiikkaa on tehty viimeiset 800 vuotta osana ruotsinkielistä valtapolitiikkaa Ruotsin ja suomenruotsalaisten intresseistä lähtien. Vasta noin sata vuotta suuren enemmistön äidinkieli on saanut oikeuksia. Suomen kielipolitiikassa enemmistö on kuitenkin edelleen politiikan objekti, ei subjekti- siitä huolimatta, että Suomi on maailman ainoa suomenkielinen maa.

Suomen kielen ja suomenkielisen kulttuurin vaaliminen on suomenkielisen enemmistön varassa ja sen tulee olla myös valtion ensisijainen kielipoliittinen tehtävä. Ruotsin kielestä huolehtii jo kaksi aluetta; Ruotsi ja autonominen Ahvenanmaa.

Suomessa valtion velvollisuus on antaa Ahvenanmaalle mahdollisuus turvata ruotsin asema siellä pääkielenä. Muualla Suomessa historiallisen ruotsin kielen aseman tulee olla kansallinen vähemmistökieli. On myös otettava huomioon monipuolistuva maahanmuuttajakielten kirjo: Suomalaisten kieliä on jo yli 150. Erilaisia kaksi- tai monikielisyyksiä tulee arvostaa ja hyödyntää kansainvälisessä ja kulttuurien rajat ylittävässä toiminnassa. Ruotsi-suomi - kaksikielisyyden liturginen palvominen, jalustallenostaminen on lopetettava.

Kielilainsäädännön tulee perustua todellisiin kielioloihin. Ruotsin kielen erityispiirre Suomessa on ollut sen historiallinen asema vallankäytön kielenä. Tästä rakenteellisesta vääristymästä ja siitä johtuvista kielipolitiikan kaksoisstandardeista on vihdoin päästävä.

Kielilainsäädäntö on sekä oikeudenmukaisuus- että tarkoituksenmukaisuuskysymys, joka on huomioitava julkisten palveluiden ja hallinnon kustannustehokkaassa järjestämisessä.

Suomen kielipolitiikan tulee olla yhdenmukainen pohjoismaisten arvojen ja käytäntöjen kanssa. Ruotsin vuoden 2009 kielilaki onkin erinomainen malli myös Suomen kielilainsäädännön uudistamiselle.

Suomen nykyinen keinotekoinen kaksikielisyys pakollisine ruotsin kielen opetuksineen alakoulusta yliopistoon on sekä kallis että tehoton. Se ei edes periaatteessa tarjoa ruotsinkielisiä palveluja käytännössä täysin suomentaitoiselle ruotsinkieliselle vähemmistölle. Tämä palvelulupaus on jo lähtökohtaisesti kohtuuton ja yleisen oikeustajun vastainen.

Suomesta on tehtävä yhden virallisen pääkielen maa ja tarjottava ruotsinkielisiä palveluita alueilla, joilla ruotsinkielisten osuus on merkittävä. Palveluiden sisältö tulee määritellä uudelleen ja niiden tuottamisen tulee olla pääsääntöisesti ruotsinkielisten omalla vastuulla. Tämä turvataan riittävällä ruotsinkielisellä koulutuksella kaikissa palveluammateissa.

Suomenkielisten pakollinen ruotsin opiskelu tulee lopettaa opintojen kaikilla tasoilla.
Virkaruotsista ja muista vastaavista muodollisista vaatimuksista tulee luopua.
Mikäli poliittinen koneisto ei kykene päätöksiä tekemään, tulee Suomen kielipolitiikasta järjestää sitova kansanäänestys.

Juha Lehtonen

Takaisin luetteloon


Anna vinkki meille hyvästä ja alaan liittyvästä mielipidekirjoituksesta!

Kirjoita meille osoitteeseen palaute(at)kielipolitiikka.net tai palaute-sivun kautta

Kielipoliittisista epäkohdista voit itsekin kirjoittaa lehdille.