Kielipolitiikka.net

Tervetuloa tekemään kanssamme
uutta kielipolitiikkaa ja
luomaan keskustelua!

web-sivut



Tutkimustuloksia

Taloustutkimus Oy:n ja muiden mielipidemittausten tuloksia

1990: Taloustutkimus Oy
suomalaisista 67 % halusi pakkoruotsin vapaaehtoiseksi peruskoulussa

1991: Taloustutkimus Oy
suomalaisista 71 % halusi pakkoruotsin kokonaan pois tai vapaaehtoiseksi peruskoulussa

1992: Opetushallitus (M-L Nikki)
tutkimus peruskoululaisten, lukiolaisten, lasten vanhempien ja kouluviranomaisten keskuudessa osoitti, että keskimäärin 83 % halusi pakkoruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi

1992: Nikki:
toteaa tutkimuksessaan oppilaiden, vanhempien ja kouluhallintovirkamiesten pitävän toisen kotimaisen kielen (ruotsin) opiskelua epätarkoituksenmukaisena.

1995: Opetushallitus (Alina Salonen)
ruotsin kieli on peruskoululaisten mielestä toiseksi turhin ja kaikkein ikävin oppiaine

1996: Taloustutkimus Oy
Mielestäni ruotsin kielen opiskelun tulisi jatkossakin olla pakollista Suomen peruskouluissa 52 % samaa mieltä, 47 % eri mieltä

1997: Taloustutkimus Oy
pakkoruotsin haluaa pois 72 % suomalaisista

1999: Taloustutkimus Oy
71 %:n mielestä ruotsin kielen tulisi olla vapaaehtoinen aine

2000: Valitut Palat Oy (Syyskuu 2000)
64 % on sitä mieltä, että pakollinen ruotsi tulisi muuttaa vapaaehtoiseksi

2000: Eurooppalainen "Nuori kansalainen tutkimus" (Brunell & Suutarinen)
Miltei puolet suomenkielisten koulujen nuorista olisi valmis muuttamaan Suomen yksikieliseksi maaksi. Suomenkielisten koulujen nuoret ovat puolestaan jyrkempiä vaatiessaan ruotsinkielen opiskelun vapaaehtoistamista (67 %). Ruotsinkielisten koulujen nuorista 37 % suhtautuu asiaan myönteisesti

2001: Valitut Palat Oy (Maaliskuu 2001)
yli 97 % piti englantia tärkeimpänä vieraana kielenä, seuraavina olivat saksa (54 %) ja vasta kolmantena pakollinen
ruotsi (50 %)

2001: Taloustutkimus Oy
67 % haluaa pakkoruotsin pois peruskoulusta

2001: Suomen vanhempainliitto
suosittaa ruotsin kielen opiskelun muuttamista peruskoulussa valinnaiseksi. Pakolla ei liiton mielestä saada ketään oppimaan. Ruotsin kielen opiskelun muuttaminen valinnaiseksi vapauttaisi resursseja Euroopan valtakielten opiskeluun, vanhempainliitto katsoo kannanotossaan

2001: Opetushallitus (KIMMOKE-hanke, loppuraportti)
Sekä tutkimusten että arkitiedon perusteella ruotsin opetuksen keskeisenä ongelman näyttäisi olevan oppilaiden kielteinen asennoituminen ja sen myötä motivaatiovaikeudet.
Kaikkien ruotsin kielen opiskelumotivaatiota ja ruotsin kieleen kohdistuvia asenteita koskevien tutkimusten tulokset ovat samansuuntaisia. muihin kieliin verrattuna motivaatio ruotsin opiskeluun näyttää olevan alhaisempi. Ruotsin kielen pakollisuutta kannattavia on ollut vähemmän kuin sitä vastustavia. Opetushallituksen selvitys kertoo, että peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista jopa puolella on ala-arvoiset ruotsinkielentaidot

2003: STT
Pakollista toisen kotimaisen kielen opiskelua peruskoulussa kannattaa 56 % ja vastustaa 42 % suomalaisista. Ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettavan pakollisen ruotsin osalta luvut kääntyvät toisin päin. Pakollista ruotsin kirjoittamista vastustaa 58 % ja kannattaa 39 % vastanneista

2003: Taloustutkimus Oy
67 % haluaa pakkoruotsin pois peruskoulusta

2004: Dosentti Osmo Virrankoski
Suuri osa peruskoulun yläasteen oppilaista suhtautuu Suomen ruotsinkieliseen väestöön nurjasti ja osin kielteisesti (tytöistä 14 % ja pojista peräti 40 %).
Tutkimuksessa selvitettiin peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten asennoitumista Suomen ruotsinkieliseen väestöön ja ruotsin kielen opiskeluun.
Peruskoulun yläasteella ruotsin kielen opiskelua vastusti tytöistä 56 % ja pojista 81 %. Tampereen oppilaat suhtautuivat kielteisimmin Suomen ruotsinkielisiin, Turussa myönteisimmin.
Myönteisesti suhtautuvia oli Turussa 30 % ja Tampereella 5 %. Noin puolet oppilaista oli sitä mieltä, että RKP on epäisänmaallinen.

2004: Opetusministeriö
Kysely rehtoreille ylioppilastutkinnon rakennekokeilusta, 91 % halusi uusimuotoisen yo-tutkinnon, missä ei ole pakko kirjoittaa ruotsin kielen koetta

2004: Professori Jan Sundberg
Rkp epäsuosituin puolue suomalaisten mielestä. Peräti 47 % suomenkielisistä suhtautui kielteisesti tai erittäin kielteisesti Rkp:hen
2008: Taloustutkimus Oy
Ruotsin kielen opiskelun tulisi jatkossakin olla pakollista Suomen peruskouluissa: 50 % samaa mieltä, 48 % eri mieltä

2010: Taloustutkimus Oy
Suomalaisista 66 % luopuisi pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta. Enemmistön mielestä kunnille pitäisi antaa vapaus valita venäjän kieli koulujen opetusohjelmaan ruotsin kielen sijasta. Kaleva ja viisi muuta maakuntalehteä selvitti suhtautumista kielten opetukseen Taloustutkimuksen kyselytutkimuksessa, johon vastasi noin tuhat henkilöä.

2010: Elinkeinoelämän Keskusliitto
Englannin taidon merkitys henkilöstön palkkauskriteerinä yrityksissä on kasvanut entisestään, mutta ruotsin merkitys on vähentynyt. Vuonna 2009 88 prosenttia yrityksistä edellytti englannin taitoja, kun vuonna 2005 osuus oli 80 prosenttia. EK pitää välttämättömänä vaihtoehtojen lisäämistä kielten opiskeluun laajentamalla valinnanmahdollisuuksia ja luopumalla toisen kotimaisen kielen pakollisesta opiskelusta.

2011: Taloustutkimus Oy
Taloustutkimus kysyi tammikuussa 2011 kansalaisilta kaksi kysymystä Suomen kielipolitiikasta:
1) "Pitäisikö ruotsin kielen opetuksen olla vapaaehtoista kaikille suomenkielisille koululaisille?"
Tulokset: Kyllä 69% Ei 24% EOS 7%
2) "Kaksikielisyys on kirjattu Suomen perustuslakiin. Suomea lukuunottamatta kaikki muut Itämeren maat ovat yksikielisiä. Pitäisikö Suomen valtio muuttaa virallisesti yksikieliseksi niin, että ruotsinkielisten palvelut kuitenkin turvattaisiin?"
Tulokset: Kyllä 48% Ei 41% EOS 12%

Vastaukset on analysoitu ja jaettu väestön ja kohderyhmien mukaan.

2012: Suomen Kuvalehti
SK 38/2012 esittelee Helsingin yliopistossa tehtyä tutkimusta, jossa virallinen kaksikielisyys on suomalaisten tärkeysjärjestyksessä loppupäässä. "Merkittävimmäksi yksittäiseksi asiaksi suomalaiset nostavat oppivelvollisuuden, peruskoulun ja ilmaisen koulutuksen. Sen jälkeen tulevat talvisota, naisten ja miesten yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä hyvinvointiyhteiskunta. Sen sijaan naispresidentti, tupo-järjestelmä ja virallinen kaksikielisyys jäivät parinkymmenen vaihtoehdon joukossa loppupäähän."

2013: Taloustutkimus Oy
Enemmistö suomalaisista kannattaa ruotsin kielen opetuksen vapaaehtoisuutta. Suomalaisuuden Liiton Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan 63 prosenttia suomalaisista kannattaa ruotsin kielen opintojen vapaaehtoisuutta.
Vapaaehtoisuus on selkeästi suositumpaa miesten keskuudessa. Miespuolisista vastaajista 71 prosenttia on vapaaehtoisuuden kannalla. Naisista tätä mieltä oli 55 prosenttia.
Puoluekannaltaan myötämielisimpiä vapaaehtoisuudelle ovat perussuomalaiset (78%), vasemmistoliittolaiset (69%) ja sosiaalidemokraatit (67%). Myös keskustan (65%), kristillisdemokraattien (66%) ja kokoomuksen (54%) kannattajista enemmistö on vapaaehtoisuuden puolella.
RKP:n kannattajista 39 prosenttia kannatti pakkoruotsin poistamista.
Tutkimusta varten haastateltiin 1000 henkilöä ja sen virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

2013: MTV3
MTV3 Uutisten tuoreessa kyselyssä kysyttiin mielipiteitä Itä-Suomen koulujen venäjän kielen opettamisesta. Vastaajista liki 90 prosenttia on sitä mieltä, että venäjää pitäisi halutessaan saada opiskella ruotsin sijaan Itä-Suomen kouluissa. Kymmenen prosenttia vastaajista on taasen eri mieltä.
Näistä 90 prosentista 20 prosenttia on sitä mieltä, että ruotsin kielen asema pakollisena opetuskielenä pitäisi poistaa.
Etenkin vapaaehtoisuus sai kyselyssä kannatusta. Vastaajista lähes 70 prosenttia on sitä mieltä, että itäsuomalaisissa kouluissa venäjän kielen opiskelu tulee sallia, mutta niin että oppilaalla olisi mahdollisuus myös ruotsinkielen opiskeluun.
Pakkoruotsi ei suomalaisia kiinnosta.
Enemmistö suomalaisista haluaa ruotsin kielen vapaaehtoiseksi peruskouluopetuksessa. Tällä hetkellä ruotsia ei voi vaihtaa venäjään, koska toista kotimaista on pakko opiskella. Ruotsinkielen pakollisuuden poistamista peruskouluopetuksessa kannatti enemmistö, 57 prosenttia, MTV3 Uutisten tuoreessa kyselyssä.
Jako ruotsin kielen opetuksen vapaaehtoisuuden ja pakollisuuden välillä on miesten puolella selkeä. Naisten mielipiteet jakaantuvat tasaisemmin. Naisista 46 prosenttia on ruotsin kielen opetuksen vapaaehtoisuuden puolella ja 44 prosenttia naisvastaajista pitää pakkoruotsia hyvänä asiana.
Kaikista vastaajista 35 prosenttia on sitä mieltä, että ruotsin kielen opetus pitäisi olla pakollista.
Myös vastaajan koulutustausta vaikutti vastauksiin. Kyselyssä ilmeni, että vain kansakoulun tai peruskoulun käynyt on valmiimpi poistamaan ruotsin kielen pakollisuuden peruskouluopetuksesta. Yliopistotutkinnon suorittaneista 46 prosenttia on pakollisen ruotsin kielen opetuksen puolella.
MTV3:n kyselyyn vastasi 1778 henkilöä. Sen toteutti Think If Laboratories Oy viime vuoden marraskuussa verkkopaneelin kautta. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
(MTV3)

2013: Taloustutkimus Oy
Taloustutkimuksen mielipidekyselyn mukaan lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista katsoo, että ruotsin kielen pitäisi olla vapaavalintainen kouluaine. Haluaisitko jonkun muun aineen ruotsin tilalle?
Useimpien puolueiden kannattajien enemmistö on sitä mieltä, että ruotsin opiskelun pitäisi olla vapaaehtoista. Ainoastaan RKP:n ja Vihreiden enemmistö säilyttäisi nykykäytännön.
Eniten ruotsin kielen vapaaehtoisuutta puolsivat kyselyssä perussuomalaisten ja SDP:n kannattajiksi ilmoittautuneet. (YLE 24.8.2013)

2014: Åbo Akademi
Enemmistö eli kolme neljäsosaa kansalaisista haluaisi eroon pakollisesta kouluruotsista, käy ilmi laajasta ja tuoreesta kyselytutkimuksesta, joka tehtiin syys-lokakuussa.
Åbo Akademin yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos Samforsk on yhteistyössä Tampereen ja Turun yliopistojen politiikan tutkijoiden kanssa kartoittanut suomalaisten mielipiteitä ruotsin kielestä ja suomenruotsalaisista.
Kyselyyn suhtautumisesta ruotsin kieleen vastasi liki 7 400 suomenkielistä henkilöä, ja pienryhmäkeskusteluihin osallistui 326 henkilöä Tampereella ja netissä marraskuussa.

Paluu fakta/yleistä


Anna vinkki meille hyvästä ja alaan liittyvästä tapauksesta!

Kirjoita meille osoitteeseen posti(at)kielipolitiikka.net tai palaute-sivun kautta