Kielipolitiikka.net

Tervetuloa tekemään kanssamme
uutta kielipolitiikkaa ja
luomaan keskustelua!

web-sivut



Opetushallitus, Kielitivoli

Otteita raportista

KIELITIVOLI

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen
Seurantaraportti 2009-2010
Eeva Tuokko, Sauli Takala ja Päivikki Koikkalainen

Koko raportti on luettavissa täällä (pdf)

Kieliohjelmakomitea esitti, että kaikkien tulisi osata suomea/ruotsia ja englantia eritasoisesti, saksan ja venäjän kieltä tulisi osata kumpaakin eritasoisesti 30% väestöstä ja ranskaa 15-20%. Komitea ehdotti A-kielen lukijoiden tavoitemääriksi suomenkielisessä peruskoulussa seuraavat luvut: englanti 70%, ruotsi 15%, ranska 23%, saksa 57% ja venäjä 57%. Komitea teki myös ehdotuksen kuntien velvoitteista tarjota eri laajuista kielivalikoimaa asukaslukuun suhteutettuna. Se ehdotti myös läänikohtaista ja kuntakohtaista kielisuunnittelua. (s 13)

------

Kielten opiskelun kapeutumiseen on useita syitä. Yksi ilmeinen syy on säädösten muuttuminen erityisesti lukion osalta. 1980-luvun puoliväliin asti kaikki lukiolaiset opiskelivat lukiossa myös kolmatta kieltä, joka oli useimmiten saksa. Vuonna 1985 tapahtui kuitenkin lukion tuntijaossa ja opetussuunnitelman perusteissa muutos, joka tuli voimaan asteittain, ja jonka mukaan pitkän matematiikan valinneet saattoivat jättää pois kolmannen kielen. Vuonna 1993 toinen vieras kieli siirtyi kokonaan valinnaiseksi. Näiden päätösten jälkeen kielten opiskelu on tuntuvasti vähentynyt. Vaikka asiasta ei ole tutkittua tietoa, A2-kielen alussa saamaa suosiota toisaalta tuki valinnaisuuteen perustuvan laajemman kieltenopiskelumahdollisuuden kannustava vaikutus. (s 14)

------

Vanhempien, oppilaiden, työelämän, poliittisten puoluiden, järjestöjen jne näkemyksistä on erilaisia selvityksiä, joissa on tietoa eri kielten koetusta merkityksestä. Myös EU on viime aikoina ollut aktiivinen kielitaidon monipuolistamisen edistämisessä.Tässä yhteydessä ei ole mahdollista niiden tarkempi erittely. Yhteistä niille on englannin kielen tärkeyden korostuminen ja jossakin määrin myös huolestuminen sen ylivallasta. Englanti on kielitieteessä nähty viime aikoina toisaalta kiinnostava lingua franca -kielenä ja toisaalta joissakin kriittisen lingvistiikan piireissä sitä on pidetty hegemoniaan pyrkivänä kielenä, jopa "tappajakielenä", joka nopeuttaa pienten kielten häviämistä. Olisi toivottavaa, että kielten osalta voimistettaisiin tutkimusta kielipolitiikan, kielikoulutuspoliitikan ja opetussuunnitelmien muutoksista, jotta niiden käsittelylle ja kehittämiselle saataisiin vankempi tiedollinen pohja. Tiettävästi maassamme ei ole kielipolitiikkaan erikoistuneita dosentuureja professuureista puhumattakaan.

------

Vertailemalla ajankohtia 1997/2001 ja 2004/2008 voi saada kuvaa A1- ja A2-kielen opiskelun aloittaneista ja opiskelun keskeyttämisestä. Kuvio osoittaa, että saksan osalta sitä A1-ja A2- kielenä viidennellä luokalla opiskelleiden määrä on vähentynyt puoleen vuodesta 1997 vuoteen 2004 (23,4 % - 11,4 %). Käy myös ilmi, että alakoulussa saksaa opiskelleista on huomattava määrä keskeyttänyt opiskelunsa yläasteella (44 % -34 %). Ranskaa ja venäjää opiskeltiin tuntuvasti vähemmän A1-A2-kielenä. Keskeyttäminen on saksaan verrattuna puolestaan ollut selvästi vähäisempää. Olisi kiinnostavaa ja hyödyllistä selvittää keskeyttämisen syitä ja sitä, mistä kielten erot keskeyttämisissä (opiskeluun sitoutumisessa) johtuvat. (s 18)

------

B2-kielen opiskelun aloittaminen ja sen jatkaminen B2-kielten valikoiman monipuolistamista aiottiin tukea joko pyrkimällä siihen, että jo olemassa olevat ryhmät jatkavat ja kyetään perustamaan myös samojen kielten alkavia ryhmiä, pyrkimällä palauttamaan kieliohjelmaan kunnassa jo aikaisemmin opiskeltu kieli tai laajentamalla kielten valikoimaa. Keinoina nähtiin opiskelijamäärien kasvattaminen niin, että kunnan asettama ryhmäkoon alaraja ylittyy, ryhmän minimikoon alentaminen, ja kuntien välinen yhteistyö esimerkiksi järjestämällä koulukuljetukset palvelemaan paremmin kieltenopetusta tai turvautumalla etäopetukseen. Toimintasuunnitelmissaan kunnat ja koulut ilmoittivat pyrkivänsä tarjoamaan B2-oppimäärän mukaisia kieliä seuraavasti:

Kyseisiä kieliä tarjoavien kuntien ja yksityiskoulujen lukumäärä:

espanja ranska saksa venäjä
6 15 18 15

------

Jämsä aikoi tarjota italiaa tai vaihtoehtoisesti jotakin muuta kieltä kysynnän mukaan. Kulosaaren yhteiskoulun tavoitteena oli tarjota sekä japania että kiinaa; väliraportissa oli päädytty vain japaniin. Kerimäellä ei saatu toivottua venäjän ryhmää kokoon, kun taas ainakin Salossa, Savonlinnassa, Lahdessa ja Saarijärvellä syntyivät uudet B2-venäjän ryhmät. Kaikkien kuntien suunnitelmista ei kuitenkaan käy ilmi, minkä kielen/kielten valintaa aiotaan lisätä. (s 40)

Hankkeen valtakunnallisten ja paikallisten toimintojen vaikutus kielivalintoihin ja opetusryhmien toteutumiseen. Esimerkkinä Lieksan kunnan / yksityiskoulun koordinaattoreiden ja hallinnon vastaukset vierekkäin: Hanke on vaikuttanut positiivisesti. Yläkoululle muodostui ranskan saksan sekä venäjän ryhmä kahdeksannelle luokalle. Kiinnostus kieliin on hankkeen myötä lisääntynyt. Kunnassamme venäjän A2 -kielen ryhmän aloittamiseen vaikutti se, että kielihankkeen rahoituksella pystyttiin ostamaan toimivat laitteistot etäopetuksen järjestämiseen. Tällä tavalla saimme riittävän oppilasmäärän, että kielen opetus voitiin järjestää. Markkinoinnin tulokset eivät vielä näkyneet viime kevään valintamäärissä. (s 59)

------

Esimerkki, miten kakkosluokkalaisen kiinnostus herää eri kieliin:
Kokeilussa mukana olevat koulut Tampereella: Etelä-Hervanta, Kanjoni, Linnainmaa ja Nekala. Etelä-Hervannassa, Kanjonissa ja Linnainmaalla opetetaan saksaa, Nekalassa ranskaa ja saksaa.

"Kakkosluokkalaiset ovat uteliaita ja avoimia oppijoita, ja he ottavat oppimansa heti käyttöön. Oppilaat laulelevat oppimiaan lauluja, ja käytävillä kuulee erikielisiä tervehdyksiä. Laskemislorut ovat osa välituntileikkejä. Oppilaat ovat saaneet kokemusta kielten opiskelusta, esim. miltä tuntuu puhua vierasta kieltä ja oppia uusia äänteitä ja sanoja.
Kakkosluokkalaiset ovat hyvässä iässä oppimaan uusia äänteitä, ja he kokeilevat ennakkoluulottomasti uutta. Esimerkiksi saksan kielen eri ässiä on opittu leikein: soinnillinen s on ampiainen ja suhuässä on käärme. Hauskaa on ollut, kun koko luokka lentelee amppareina tai luikertelee käärmeinä! Kielisuihkutuntien aiheet on valittu lapsille läheisistä aiheista: eläimiä, harrastuksia, mielivärejä, mieliruokia jne. Omakohtaisuus on tärkeää." (s 69)

------

Kielitivolin loppupäätelmä:

Vieraiden kielten opiskelu peruskouluissa ja lukioissa on yksipuolistunut runsaan kymmenen vuoden aikana. Suurin osa perusopetuksen oppilaista opiskelee kieliä vain minimimäärän eli kahta kieltä, joista toinen on toinen kotimainen ja toinen lähes aina englanti. Tähän on useita syitä: osa oppilaista ei halua opiskella useampia kieliä, ja toiset taas haluaisivat, mutta toivottua kieltä ei tarjota tai halukkaita on liian vähän. Oppilaiden mahdollisuutta opiskella muita vieraita kieliä on pyritty edistämään Opetushallituksen käynnistämällä Kielitivoli-hankkeella, johon osallistui ensimmäisessä vaiheessa 53 perusopetuksen järjestäjää. Hankkeen seurannassa havaittiin, että kielivalintojen monipuolistaminen onnistuu hyvin, jos kaikki toimijat sitoutuvat edistämään samaa tavoitetta. Tarvitaan kunnan sitoutumista ja riittävän pieni aloitusryhmän koko. Tarvitaan hyvin suunniteltu kunnan kieliohjelma ja kielipolut, joista tiedotetaan vanhemmille mieluiten jo ennen kuin oppilaat aloittavat koulutiensä. Tarvitaan rehtoreita, luokanopettajia ja oppilaan ohjaajia, jotka jakavat asiallista tietoa kielten opiskelun mahdollisuuksista pelottelematta opiskelun vaikeudella tai ryhmien muodostumisen epätodennäköisyydellä. Ja itse oppilaat tarvitsevat tutustumista uusiin kieliin ennen valinnan tekemistä ja lisäksi tietoa siitä, millaista kielten opiskelu on. Näillä eväillä monet koulut ovat onnistuneet lisäämään kielivalintoja.

------

kielipolitiikka.net:

Koska ruotsi on pakollinen, joudutaan muiden kielten opiskelun kiinnostuksen herättämiseksi tehtävä valtavasti töitä. Vähemmillä eväillä saataisiin kiinnostus kieliin, mikäli ne kaikki olisivat vapaaehtoisesti valittavissa.
------

Määrittelyt kielen taitamiselle:

Ymmärtää vain muutamia sanoja ja fraaseja. (osaa vain vähän kieltä)

Ymmärtää ja osaa käyttää tavallisimpia arkipäivän ilmaisuja. Käyttää kieltä tutuissa ja yksinkertaisissa tilanteissa. (perustason kielenkäyttäjä)

Ymmärtää oleellisen selkeästä kielestä ja pystyy tuottamaan yksinkertaista tekstiä. Pystyy kuvailemaan kokemuksiaan ja tapahtumia. (itsenäinen kielenkäyttäjä)

Ymmärtää vaativaa tekstiä ja käyttää kieltä sujuvasti. Hallitsee kielen melkein täydellisesti. (taitava kielenkäyttäjä)

Paluu fakta/yleistä


Anna vinkki meille hyvästä ja alaan liittyvästä tapauksesta!

Kirjoita meille osoitteeseen posti(at)kielipolitiikka.net tai palaute-sivun kautta