Tervetuloa tekemään kanssamme
uutta kielipolitiikkaa ja
luomaan keskustelua!
Ei mikään. RKP on vain aina onnistunut luikahtamaan hallitusovesta sisään. Puolue on haluttu mukaan muun muassa hallituspohjan laajuuden varmistamiseksi. Irvileukojen mielestä sellaista hallitusohjelmaa ei taas olekaan, mitä RKP ei hyväksyisi.
Ei pidä täysin paikkaansa. RKP jättäytyi oppositioon vuonna 1978 hallitusohjelman vuoksi. Puolue ei voinut hyväksyä presidentinvaalien jälkeen uudelleen muodostetun Kalevi Sorsan hallituksen ohjelmaa, johon sosialidemokraatit vaativat valtiosääntöuudistuksen. Muutama muukin syy oppositioon hyppäämiseen oli.
Sorsa esitti hallitusneuvotteluista ulos marssineille RKP:n neuvottelijoille: Syödään nyt kuitenkin vielä viimeinen ehtoollinen yhdessä!
Viimeisiksi hallituspöydän antimiksi Sorsan tarjoilut eivät jääneet. RKP:n harha-askel, oppositiotaival, jäi vain vuoden mittaiseksi. Vuonna 1979 pidettyjen eduskuntavaalien jälkeen puolue palasi hallitukseen. Siitä lähtien se on pysynyt hallitusvallassa kuin tatti, vaikka hallitusten pohjaväri on vaihdellut miten tahansa.
Enää vastaava pikapaluu ei olisi kirkossa kuulutettu millekään puolueelle. Neljän vuoden mittainen vaalikausi on muuttanut tilanteen. Yksikään puolue ei ole sitten SDP:n vuoden 1991 omaehtoisen oppositioon vetäytymisen jälkeen tehnyt vastaavaa siirtoa. Oppositioon ei mennä, sinne joudutaan.
RKP:n johto perustelee hallituksessa istumista sillä, että pieni puolue voi saada jotain aikaan vain hallituksessa.
Puheenjohtaja Stefan Wallin sanoi äskettäin Hufvudstadsbladetissa, että RKP:n pitää taistella kuin terrieri ruotsinkielisten oikeuksien puolesta. Jörn Donner piikitteli, että terrieritaktiikka voisi olla uskottavampaa, jos puolue olisi edes joskus lähtenyt hallituksesta. RKP oli kuin sylipuudeli silloinkin, kun ruotsi poistettiin pakollisena aineena yo-kirjoituksista. Oppositioon lähtöä ei ole harkittu nyt aluehallintokiistan vuoksikaan, vaikka se on kuumentanut tunteita ja hiertänyt välejä.
Wallinin mukaan hallitus ei ymmärrä ruotsinkielisten tarpeita, vaan "riskinottovalmius" jo jopa kasvanut viime vuosina. Sitä riskiä RKP itse ei ota, että hyppäisi pois hallituskelkasta Kokkola-kiistan vuoksi.
Syy on se, että puolueessa tulkitun mukaan on jo saatu pysyvä ratkaisu Kokkolan ja Keski-Pohjanmaan siirrosta etelään Oulun sijasta. Uskonvahvistusta tälle haetaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja oikeuskanslerin tulkinnoista.
Vaikka asiaa vielä selvitellään, RKP:n mielestä mikään ei muuksi muutu vuoden aikana. Perustuslakia ei muuteta eikä Oulu vuodessa pysty päihittämään Vaasaa hyvien ruotsinkielisten palvelujen tarjoajana. Näin eteläinen vaihtoehto on RKP:n mukaan tosiasia.
Muuten RKP on ollut Matti Vanhasen kakkoshallitukseenkin suht'tyytyväinen. Toisaalta puolueesta myönnetään, että nykyinen porvarihallitus on RKP:n kannalta huonoin mahdollinen vaihtoehto ruotsin kielen puolustamisessa.
Keskusta ja kokoomus ovat vanhoja fennomaanipuolueita. Vihreille kielikysymys on korkeintaan viidennen luokan juttu. Ilman vihreitä Vanhasen kakkonen olisi RKP:n katsannossa kuitenkin puhdas poroporvarihallitus.
Ankkalammen, niin kuin RKP:tä usein kutsutaan, oma kuva kielikilven takana on hyvinkin kirjava. Joukkoon mahtuu ns. paremman väen lisäksi liberaalisiipi, Pohjanmaan konservatiivinen agraariväki, kaappidemareita ja ex-taistolaisia.
Nykyisiä hallituskumppaneita turvallisempi olo RKP:llä olisi hallituksessa SDP:n ja jopa Vasemmistoliiton kanssa. Perinteisesti keskustaa taas pidetään kokoomusta luotettavampana kumppanina.
Kielipuolueelle on kuitenkin yhdentekevää, onko hallituksen päävärinä punamulta, sinipuna tai sinivihreä, kunhan RKP istuu joukossa jatkeena.
Vaalirahakohun yhteydessä pienet oppositiopuolueet, kristilliset ja perussuomalaiset tykittivät, että RKP roikkuu rahalla hallituksessa. Timo Soinin mukaan RKP on marinoinut itsensä miljoonaluokan säätiörahoilla. Päivi Räsänenkin arvosteli puolueen saamia tuntuvia tukia.
RKP:ssä nähdään täysin toisin. Selitykset kuuluvat: Kulttuurisäätiö on puolueen perustama. Jaettavista rahoista ohjataan kulttuurille valtaosa. Puolueelle on annettu paksun rahakakun kermakerroksesta vain ohut siivu.
Lisäksi vedotaan siihen, että ilman poliittista infrastruktuuria -- jonka puolue viime kädessä tarjoaa -- ei kansantanhujakaan Kemiön saarella harrasteta. Yksinään ruotsinkielinen kulttuuri ei pitkään pärjäisi.
RKP:llä on ollut muihin puolueisiin verrattuna kaksi valttia, joilla mällätä: rahaa ja kieli.
Mutta onko Wallinista terrieriksi? Sekin olisi kiintoisaa nähdä, mitä neljä vuotta oppositiota RKP:lle tekisi.
Kirjoita meille osoitteeseen palaute(at)kielipolitiikka.net tai palaute-sivun kautta
Kielipoliittisista epäkohdista voit itsekin kirjoittaa lehdille.
