Tervetuloa tekemään kanssamme
uutta kielipolitiikkaa ja
luomaan keskustelua!
Tällä hetkellä lähes joka viidennellä 20-24 -vuotiaista ei ole perusopetuksen jälkeistä tutkintoa.
Yksilöllisiä valintoja ja työelämäyhteyksiä opetukseen
-Vuosiluokille 7-9 ei tule lisätä pakollisia opintoja, vaan oppilaan yksilöllistä valinnaisuutta tulee vahvistaa. Työryhmän ehdotuksessa valinnaisuus on sidottu ns. oppiainekokonaisuuksiin, mikä ei tue oppilaan mahdollisuutta suunnata opintojaan oman kiinnostuksena mukaan riittävässä laajuudessa. Oppilaalla tulee olla yläkoulussa mahdollisuus painottaa opintojaan työryhmän esitystä laajemmin taito- ja taideaineisiin tai syventäviin opintoihin esimerkiksi matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa, jatkaa Hannula.
Kädentaitojen ja käytännön osaamisen merkitystä osana perusopetusta tulee vahvistaa. Perusopetuksen työelämäyhteyksiä tulee lisätä ja työ- ja käytäntöpainotteisesta oppimisesta rakentaa silta perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen, todetaan EK:n eriävässä mielipiteessä.
Perusopetuksen tärkeänä tehtävänä on jokaisen nuoren kiinnostuksen herättäminen omasta tulevaisuudesta. Nuoret tarvitsevat kouluaikana omakohtaisia kokemuksia työelämästä. Opinto-ohjaajien lisäksi nuorten tulevaisuusvalintojen tukemisessa tarvitaan kaikkien opettajien ja koko kouluyhteisön roolin vahvistamista. Monipuolisten oppimiskokemusten, omakohtaisten työelämäkokemusten ja esimerkkien avulla on mahdollista herättää kiinnostus koulutus- ja uravalintoihin jokaisen nuoren omista lähtökohdista.
Eri oppiaineiden yhteistyötä lisättävä
Suomalaisen perusopetuksen vahvuus on luokanopettajien ja aineenopettajien vahva osaaminen. Tälle perustalle perusopetusta tulee rakentaa myös tulevaisuudessa. Työryhmän esityksessä oppiaineet on ryhmitelty seuraaviin ryhmiin: 1) Kieli ja vuorovaikutus, 2) Matematiikka, 3) Ympäristö, teknologia ja luonnontieto, 4) Yksilö, yritys ja yhteiskunta, 5) Taide ja käsityö sekä 6) Terveys ja toimintakyky.
- Perusopetuksen kokonaisuuden kehittäminen alakoulun lähtökohdista ei ole perusteltua, vaan aineenopetuksessa on lisättävä eri oppiaineiden yhteistyötä yli ns. oppiainekokonaisuuksien. Tuntijakoratkaisulla tulee vahvistaa eri oppiaineille yhteisiä sisältöjä mm. kestävä kehitys, yrittäjyys, ihminen ja teknologia, kansainvälisyys. Yhteisten sisältöjen opetus ja eri oppiaineiden yhteistyö tulee varmistaa käytännössä tuntijakoratkaisun avulla erityisesti vuosiluokilla 7-9, vaatii Hannula.
Nykyisessä opetussuunnitelmassa näitä yhteisiä sisältöjä kutsutaan aihekokonaisuuksiksi. Aihekokonaisuuksien toteuttamiseen varattua erillistä tuntimäärää tuntijakoon toivoi Koulutuksen arviointineuvoston arvioinnin mukaan yli puolet vastaajista, todetaan Tuntijakotyöryhmän raportissa.
Ei rakenteita, jotka lisäävät segregaatiota
- Matematiikan opetuksen kaikille yhteinen tuntimäärä tulee pitää vähintään nykyisellä tasolla. Luonnontieteellisissä aineissa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ettei tuntijakoratkaisulla lisätä segregaatiota. Jos tyttöjen ja poikien valinnat eriytyvät varhaisessa vaiheessa, kertautuu tämä myöhempinä koulutusvalintoina.
-Opetuksessa tulee kiinnittää huomiota oppilaiden matematiikka-minäkuvan ja teknologian opetuksen vahvistamiseen sekä kiinnostuksen herättämiseen matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan opiskeluun. Toiminnallisuutta matematiikan ja luonnontieteiden opetuksessa sekä yhteistyötä ja vuorovaikutusta koulujen ja ympäröivän yhteiskunnan välillä tulee edistää, todetaan EK:n eriävässä mielipiteessä.
Monipuolista kielitaitoa
- Tuntijakotyössä tarvitaan ennakkoluulotonta tarkastelua toisen kotimaisen kielen osalta sellaisen ratkaisun löytämiseksi, jolla luodaan tosiasialliset mahdollisuudet yhtä useamman vieraan kielen opiskelulle ja toisen kotimaisen kielen riittävälle osaamiselle. Kielten opiskelun monipuolistuminen ja riittävän kielivarannon varmistaminen edellyttävät rakenteellisia muutoksia. Opetuksen järjestäjien tulee mahdollistaa nykyistä laajempi kielitarjonta oppilaiden ja vanhempien valittavaksi. Valinnanmahdollisuuksia tulee laajentaa myös luopumalla toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta, todetaan EK:n eriävässä mielipiteessä.
Työryhmän raportista ja ehdotuksista järjestetään lausuntokierros, jonka jälkeen valtioneuvosto päättää perusopetuksen yleisistä tavoitteista ja tuntijaosta. Uudistuksen on tarkoitus astua voimaan lukuvuoden 2014-2015 alusta.
Mirja HannulaKirjoita meille osoitteeseen palaute(at)kielipolitiikka.net tai palaute-sivun kautta
Kielipoliittisista epäkohdista voit itsekin kirjoittaa lehdille.
