Tervetuloa tekemään kanssamme
uutta kielipolitiikkaa ja
luomaan keskustelua!
Maailma ja Suomi ovat kokeneet suuren muutoksen parin viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Samalla englannin kieli on noussut maailmanlaajuiseksi yhteydenpidon välineeksi. Englanninkielisestä yritysviestinnästäkin arvioidaan jo yli 90 prosenttia tapahtuvan ei-äidinkielisten kesken. Yleisen kommunikaatiovälineen käyttö on varsinkin pienten kielialueiden etu. Se vähentää välttämätöntä pakkoa oppia monia kieliä ja tekee neuvotteluasetelmasta tasapuolisen.
Englanti välttämätön kansalaistaito
Aasian suurista talouksista Intiassa englantia käytetään yleisesti; se on monella koulu- ja kotikielenä. Intian englanti on maailman puhutuin englannin kielen muoto. Intialaisia on sijoittunut huomattavan paljon kansainvälisten yritysten ja muiden organisaatioiden johtotehtäviin vaikkapa kiinalaisiin verrattuna. Yhtenä merkittävänä tekijänä pidetään intialaisten hyvää englannin kielen taitoa.
Kiinan talouden kehitystä sen sijaan haittaa puute englannin osaajista. Sen jälkeen kun maa lakkasi Maon ajan jälkeen pitämästä venäjää tärkeimpänä vieraana kielenään, Kiina onkin kiinnittänyt lisääntyvää huomiota englannin kielen koulutukseen.
Suomessakin tulee huolehtia erityisesti englannin kielen osaamisesta. Nuorten ikäluokkien englannin kielen taito on ilahduttavasti kohentunut. Englannin opetuksessa kattavuuteen on tarpeen pyrkiä, koska kieli kuuluu välttämättömiin kansalaistaitoihin. Suomalaisten nuorten urakehityksen kannalta olisi nyt huolehdittava siitä, että mahdollisimman moni hankkisi kielessä työkielen tason.
Haluammeko siis alitajuisesti vahvistaa Freudenthalin ajatukset koko ajan tasa-arvoistuvassa modernissa maailmassa ja ylläpitää yli 200 vuotta miehittäjien jälkeenkin jatkuneen "svenska talande bättre folke ja suomalaiset sivistymättömät talonpojat" -asenteen hengissä?
Pakollinen virkamiesruotsi pois
Muitakin kieliä osaavia ihmisiä tarvitaan yhteyksien ylläpitämisessä ja eri kulttuurien syvällisemmässä seuraamisessa. Elinkeinoelämän keskusliittokin kiinnitti huomiota tarpeeseen saada yritysten palvelukseen eri kieliä osaavia henkilöitä ja asettui ruotsin valinnaisuuden kannalle.
Kielikoulutuksen tulee tähdätä siis englannin kielen oppimisen lisäksi kansan kielivarannon monipuolisuuteen. Pyrkimykset monipuolistaa kielikoulutusta ovat epäonnistuneet välttämättömän englannin ja pakollisen ruotsin puristuksessa. Virkamiesruotsin pakollisuus yliopistoissa on ollut viimeinen niitti kielitaidon kapenemiskehityksessä. Se tulisi ensimmäisenä poistaa.
Aarne MattilaKirjoita meille osoitteeseen palaute(at)kielipolitiikka.net tai palaute-sivun kautta
Kielipoliittisista epäkohdista voit itsekin kirjoittaa lehdille.
