Yksikielisen Suomen puolesta -yhdistyksen sivut on julkaistu. Klikkaa valikosta!



Kielipolitiikka.net

Tervetuloa tekemään kanssamme
uutta kielipolitiikkaa ja
luomaan keskustelua!

web-sivut



Mielipidekirjoitukset


Länsi-Savo 4.2.2020: Pakkoruotsi pois opetusohjelmasta

Helsingin Sanomat 13.12.2019: Kielipolitiikka Rkp:n mellastuskenttänä

Lapin Kansa 6.11.2019: Koululaisilta: Pakkoruotsi pois?

Satakunnan Kansa 14.6.2019: Kielivapaus saatava Suomeen Ruotsin tapaan - pakkoruotsi kuormittaa valmiiksi uupuneita lukiolaisia entisestään

Aamulehti 16.6.2019 Sara Uusi-Rauva: Lukiolaiset eivät kaipaa enää lisää paineita - "ei" pakkoruotsin paluulle?

Turun Sanomat 11.6.2019 Janne Väistö: Hallitusneuvottelut ja Rkp:n kieliehto - toistaako historia itseään?

Taloussanomat 8.6.2019 Heidi Sabanadesan: Onko tässä hallitusohjelman huonoin päätös? Kannatan kaksikielisyyttä, mutta vastustan pakkoruotsia

Helsingin Sanomat 5.6.2019 Antti Kainulainen: Pakollinen ruotsin kirjoittaminen yo-kokeessa lisäisi reputtaneiden määrää

Turun Sanomat 22.12.2018 Tuula Mustonen: Kilpailukyvyn ylläpitäminen edellyttää suomalaisilta monipuolista kielitaitoa

Ilkka 25.11.2018 Suomalaisuuden Liitto: Suomen kielen puolesta

Satakunnan Kansa 8.11.2018 Eija Rontu: Pakkoruotsi köyhdyttää yleistä kielitaitoamme - pakollisena vieraana kielenä puolustan englantia

Länsi-Savo 15.2.2018 Leo Havukainen: Virkamiesruotsista pitäisi päästä

Helsingin Sanomat 11.2.2018: Englanti ei yksin riitä tieteen kieleksi

Itä-Savo 10.2.2018: Lukijalta: Raipparuotsi estää pahimmillaan opiskelijoita valmistumasta tai hidastaa opiskelua tarpeettomasti

Turun Sanomat 27.12.2017: Esko Valtaoja: Kielillä puhumisen jalo taito

Pohjalainen 29.10.2017: RKP:n ehdokas Nils Torvalds on rohkea

Ilkka 11.8.2017: Syrjintää Suomessa kielipolitiikan keinoin

Länsi-Savo 6.7.2017: Pakkoruotsin tausta poliittinen

Itä-Savo 19.6.2017: Lukijalta: Pakkoruotsi ei ole haukkumatermi, vaan suoraan lakitekstistä

Helsingin Sanomat 18.5.2017: Koulun kieliohjelmaa pitää uudistaa radikaalisti: englanti kaikille pakolliseksi ja ruotsi valinnaiseksi

Turun Sanomat 19.3.2017: Ruotsin kielen mahdoton yhtälö

Helsingin Sanomat 7.3.2017: Kielitaitotarpeet ovat muuttuneet radikaalisti - ruotsin kielen pakollisuudesta pitää luopua

Turun Sanomat 17.1.2017: Englannilla pärjää parhaiten

Pohjalainen 11.1.2017: Kielirasismi ja pakkojäsenyys

Helsingin Sanomat 16.12.2016: Tappaako pakollinen ruotsin kurssi unelmani tutkijan urasta?

Ilkka 14.12.2016 Piia Kattelus: RKP:n kieli- ja maahanmuutto- politiikka romautti PISA-tulokset

Länsi-Savo 8.9.2016 Leo Havukainen ja Katariina Asikainen: Pakkoruotsin vastustajat Puheenvuorossaan: Ruotsi vie tilaa muiden kielten opiskelulta

Lempäälä-Vesilahden Sanomat 7.9.2016 Elina Juvani: Ruotsi valinnaiseksi

Turun Sanomat 11.8.2016 MarjaLeena Lempinen: Toinen kotimainen harhaanjohtava nimitys

Aamuset 29.7.2016 Varsinais-Suomen Perussuomalaiset nuoret: Kieltenopetuksessa katse tulevaisuuteen

Helsingin Sanomat 5.7.2016 Turhautunut hakija: Opiskelupaikka jäi taas haaveeksi - miksi lääketieteelliseen ei ole yhteishakua?

Ilkka 12.6.2016 Peter Albäck: Tavoitellaan kansainvälisyyttä

Pohjalainen 25.5.2016 Markus Myllymäki: Vaasan keskussairaala päivystää monella kielellä

Turun Sanomat 28.2.2016 Kirsti Kärki: Kielten oppimista tulee kannustaa

Ilkka 14.12.2015 Antero Koivunen: "Heja Sverige" Suomessa

Pohjalainen 26.11.2015 Leo Havukainen: Kaksikielisyyden kustannukset

Turun Sanomat 14.5.2015 Marjaleena Lempinen: Taivas putoaa

Turun Sanomat 13.4.2015 Marjaleena Lempinen: Mitä koulu opettaa

Turun Sanomat 15.3.2015 Ismo Ingman: Miksi pakottaa oppimaan historiallisista syistä?

Pohjalainen 1.3.2015 Tea Laaksoharju: Ei pakollista ruotsin opiskelua

Helsingin Sanomat 25.2.2015 Hannu Uusikartano: Kansalaisaloitteille asiallinen kohtelu

Pohjalainen 31.1.2015 Jussi Niinistö: Kolumni: Vauhtia pakkoruotsin poistamisaloitteeseen

Etelä-Saimaa 27.1.2015 Riina Nokso-Koivisto: Kolumni: Mitä järkeä, vad fan?

Kymen Sanomat 31.12.2014 Juho Eerola: Ruotsista tehtävä vapaaehtoinen kieli

Iisalmen Sanomat 14.12.2014 Antti Loimalahti: Homot, sudet och samma på svenska

Turun Sanomat 14.12.2014 Toni Luoto: Vapaavalintaisten kielten opiskelu kunniaan

Suupohjan Sanomat 12.12.2014 Seppo Kuusinen: Lahtilistan sijasta uutta ajattelua ja kaukonäköisyyttä

Suupohjan Sanomat 5.12.2014 Seppo Kuusinen: Kielipolitiikkaa poliisivalinnoissa?

Turun Sanomat 22.11.2014 Marjaleena Lempinen: Ruotsin kielen ylivallan aika on ohi

Turun Sanomat 18.11.2014 Kaj Borg: Vapaa kielivalinta - myös ruotsin kielestä kiinnostuneille

Suupohjan Sanomat 29.10.2014 Heikki Santala: Kielipoliittinen rasisimi

Helsingin Sanomat 29.10.2014 Taavi Soininvaara: Rkp haluaa pakkoruotsin ekaluokalle!

Pohjalainen 12.10.2014 Niilo Björlin: Säästetään kielestä

Ilkka 4.6.2014 Tapio Prusti: Kysymys on pakkoruotsikeskustelusta

Ilkka 28.5.2014 Lauri Juntunen: Vapaa kielivalinta on tärkeä oikeus

Ilkka 26.5.2014 Aarne Mattila: Pakkoruotsi pois ensin yliopistoista

Turun Sanomat 17.5.2014 Marjaleena Lempinen: Ruotsi vapaasti valittavaksi

Länsi-Savo 18.4.2014 Leo Havukainen: Ruotsi valinnaiseksi -kansalaisaloite luovutetaan eduskunnalle

Ilkka 24.4.2014 Lea Ristilä: Mitä kieliä kouluun?

Turun Sanomat 18.2.2014 Pertti Purhonen: Järjenvastaisuuden syy kielilaissa

Ilkka 29.1.2014 Eila Tuomiaho: On opiskeltava monia vieraita kieliä

Turun Sanomat 9.1.2014 Marjaleena Lempinen: Kaksikielisyys - kallis ylellisyys

Ilkka 17.12.2013 Eila Tuomiaho: Perustuslaki ei edellytä pakkoruotsia

Ilkka 14.12.2013 Antero Koivunen: "Heja Sverige" Suomessa

Savon Sanomat 15.11.2013 Martti Tanninen: Inte bra, Kononen

Turun Sanomat 9.11.2013 Jari Helispuro: Suomalaisuuden 364 päivää

Ylioppilaslehti 6.9.2013 Vappu Kaarenoja: 228 tuntia

Turun Sanomat 5.9.2013 Marjaleena Lempinen: Toinen vieras kieli pakolliseksi

Pohjalainen 30.8.2013 Marjatta Vehkaoja: Tabut sotkevat kielikeskustelua

Etelä-Saimaa 21.8.2013 Hannu Koho: Kaksikielinen Suomi ei tarvitse pakkoa

Helsingin Sanomat 15.8.2013 Sampo Terho: Pakkoruotsi ei ole perustuslakikysymys

Savon Sanomat 13.8.2013 Panu Hakola: Vieläkin kuin alusmaa

Turun Sanomat 5.8.2013 Mika Oksanen: Taas saadaan uusia ruotsinosaajia?

Sydän-Hämeen Lehti 30.7.2013 Hannu Uusikartano: Nyt ryskyin murtuu pakkovalta...

Pohjalainen 30.7.2013 Lauri Karppi (ps): Erikieliset välitunnille saamaan kielikylpyä

Ilkka.fi 13.7.2013 Tapio Prusti: Pakkoruotsista ja ruotsalaisuudesta

Turun Sanomat 12.5.2013 Olli Porra: Snellmanilaista henkeä tarvitaan nykyaikanakin

Aamuset 10.4.2013 Suomalaisuuden liiton Turun kerho: Ylen Suomi ylen ruotsalainen

Savon Sanomat 2.4.2013 Jenny Thuneberg ja Siina Autio: Kielen oltava ymmärrettävää

Etelä-Saimaa 30.3.2013 Seppo Satamo: Pakkoruotsia pakettiratkaisuissa

Turkulainen 20.2.2013 Jani Koskinen: Onko kielilaki oikeudenmukainen?

Turun Sanomat 17.2.2013 Tuula Mustonen: Kielilakiin muutos ennen kuntaliitoksia

Savon Sanomat 8.2.2013 Erkki Laitinen: Ruotsin kieli valinnaiseksi

Etelä-Suomen Sanomat 28.1.2013 Teppo Koskinen: Ruotsin asia on vain meidän

Turun Sanomat 26.1.2013 Marjaleena Lempinen: Kielivalinnat uusiksi

Opettaja-lehti 16.11.2012 Eila Tuomiaho: Ruotsin pakollisuudelle ei ole perusteita

Pohjalainen 5.11.2012 Ari Leivo: Kieli- vai mielikylpy

Pohjalainen 10.8.2012 Ari Leivo: Suomen kielipolitiikka

Turun Sanomat 11.7.2012 Marjaleena Lempinen: Jyrkkä ei kaikille pakkokielille

Turun Sanomat 4.7.2012 Susanna Kilpeläinen: Pakkoruotsi on alistamista

Etelä-Saimaa 2.7.2012 Hannu Koho: Pakkoruotsi ei hyödytä Etelä-Karjalaa

Savon Sanomat 3.5.2012 Aarne Mattila: Liikaa ruotsia

Iltalehti 20.3.2012 Ilmari Rostila: Wallin - Katainen, Katainen - Wallin - kuka jekuttaa ja ketä?

Etelä-Suomen Sanomat 11.3.2012 Vapaa Kielivalinta ry: Opetuksen uudistus huono

Turun Sanomat 30.1.2012 Marja Leena Lempinen: Kielikeskustelu kaapista ulos

Iisalmen Sanomat 12.12.2011 Seppo Satamo: Ruotsin kielen asemaa vahvistetaan

Turun Sanomat 5.10.2011 Heikki Laitonen: Kaksikielisyys maksaa

Turun Sanomat 16.7.2011 Marja Leena Lempinen: Suomen kaksikielisyys ei toteudu

Turun Sanomat 20.6.2011 Mertsi Murmann: Kielisivistys ja pakkoruotsi eivät ole sama asia

Pohjalainen 8.6.2011 Leo Havukainen, Herbert Lechner ja Seppo Satamo: Ruotsinkieliset yliopistot hyötyvät vastinrahoista

Turun Sanomat 8.5.2011 Martiina Anttalainen: Järkeä ruotsin opiskeluun

Savon Sanomat 4.5.2011 Aarne Mattila: Liikaa ruotsia

Kymen Sanomat 19.4.2011 Seppo Mussalo: Pakkoruotsin tilalle maantuntemuksen kurssi

Turun Sanomat 2.2.2011 Mikko Lehtinen: Kaksikielisyys tulee kalliiksi

Turun Sanomat 29.1.2011 Pertti Alakylä: Suomi yhdeksi ainoaksi viralliseksi kieleksi

Etelä-Saimaa 22.1.2011 Hannu Koho: Monen vieraan kielen opiskelu liian rankkaa

Pohjalainen 19.1.2011 Jyrki Iivonen: Tarvitaanko meillä pakkoruotsia

Etelä-Saimaa 16.1.2011 Hannu Koho: Miksemme antaisi kunnille vapaat kädet?

Turun Sanomat 11.1.2011 Urpo Kivikari: Pakosta hyödyksi

Kieliverkosto.fi 30.11.2010 Risto Rönnberg: Voisimmeko jo normaalistaa suhteemme ruotsin kieleen?

Turun Sanomat 30.11.2010 Marja Leena Lempinen: Pakko on huono innostaja

Aamulehti 30.11.2010 Toni Viljanmaa: Ruotsin kielen valinnaisuus avaisi Suomen maailman kielille

Helsingin Uutiset 27.11.2010 Johannes Koroma: Samma på svenska

Turun Sanomat 27.11.2010 Sampo Terho: Pakkoruotsille vain tunnesyitä

Keskisuomalainen 28.10.2010 Anne Kalmari: Valinnanvapautta kielten opiskeluun

Pohjalainen 18.10.2010 Anssi Murtonen: Pakkoruotsia

Pohjalainen 17.10.2010 Olavi Antila: Turhaa ärsyttämistä

Pohjalainen 13.10.2010 Marjatta Vehkaoja: Kielipolitiikkaa - ei kielisotaa

Forum24 12.10.2010 Lyly Rajala: Samma på svenska

Savon Sanomat 8.10.2010 Sami Kääriäinen: Pakkoruotsi oikea termi

Länsi-Savo 6.10.2010 Leo Havukainen: Ruotsin kielestä tehtävä vapaaehtoinen

Lappeenrannan Uutiset 6.10.2010 Hannu Koho: Koulujen kieltenopetus ei ole ruotsi-venäjä -ottelu

Kouvolan Sanomat 26.9.2010 Jari Larikka: Pakkoruotsista pitäisi luopua

Vihreä Jämsä 11.9.2010 Mari Äikäs: Pakkoruotsista vapaaseen ruotsin opiskeluun

City.fi 10.9.2010 Wille Rydman: "Pakkoruotsille" ei ole järkiperusteita

Pohjalainen 4.9.2010 Marjatta Vehkaoja: Mielenkiintoinen Magma Akatemia

Ilkka 2.9.2010 Tapio Prusti: Kielitaidosta ja kaksikielisyydestä

Turun Sanomat 26.8.2010 Marja Leena Lempinen: Vieras kieli kieli pitää olla valittavissa

Helsingin Sanomat 22.8.2010 Aarne Mattila: Ruotsin kielen asema on arvioitava uudelleen

Salon Seudun Sanomat 19.8.2010 Kaisa Häkkinen: Oppiaineen nimeksi suomen kieli

KP24 12.8.2010 Antti Savela: Pakkoruotsilla ei pärjää

Ilkka 9.8.2010 Asko Mylläri: Wallinin mahdottoman kuuluiset ruotsipuheet

Iisalmen Sanomat 4.8.2010 Rainer Kyyrönen: Johdatus pakkoruotsiin

Iltalehti 23.7.2010 Kirsi Piha: Kaksikielinen maa

Opettaja-lehti 18.6.2010 Mikko Lehtonen: Ruotsi, Ruotsi ja Ruotsi

Salon Seudun Sanomat 17.6.2010 Mari Saarinen: Hei, me puhutaan kielillä

Etelä-Saimaa 16.6.2010 Hannu Koho: Ruotsinkielinen raha kelpaa kokoomukselle

Etelä-Saimaa 15.6.2010 Markku Espo: Viivytystaistelua pakkoruotsista

Elinkeinoelämän Keskusliitto 1.6.2010: Perusopetuksen tulee antaa koko ikäluokalle hyvät valmiudet jatkoon

Keskisuomalainen 22.5.2010 Touko Aalto: Ruotsista tehtävä valinnaisaine

Pohjalainen 20.4.2010 Arttu Uhlgren: Suomesta yksikielinen maa

Pohjalainen 16.4.2010 Mikael Lith: Suomenruotsalaisuuden uudet tuulet

Vihreät 13.3.2010 Ville Niinistö: Lisää kielivalintoja peruskouluun

Savon Sanomat 3.3.2010 Pentti Oinonen: Pakkoruotsi

Turun Sanomat 28.2.2010 Vähättely riittää: Opetusministeri vähättelee pakkoruotsin vastustajia

Kaleva 24.1.2010 Markku Mantila: Ruotsin pitäisi antaa tilaa muille kielille

Savon Sanomat 22.1.2010 Riikka Muhonen: Pakkoruotsin haastaja?

Pohjalainen 16.1.2010 Olavi Antila: Poliittinen turhake?

Iltalehti 14.1.2010 Tuomas Keskinen: Vietävän hyvä brändi

Turun Sanomat 9.1.2010 Olli Porra: Historia on vaikea asia - ja nykyisyys

Uusimaa 15.12.2009 Lauri Helve: Pakkoruotsia

Kaleva 2.12.2009 Pirjo Kukko-Liedes: RKP yrittää olla yhtä aikaa terrieri ja puudeli

Pohjalainen 28.11.2009 Olavi Antila: Kaksikielisyyskö syöpä?

Ilkka 27.11.2009 Tapio Prusti: Englannin rinnalle muitakin

Kansan Uutiset 26.11.2009 Elmo Rautio: Järjellistä kielipolitiikkaa

Kansan Uutiset 24.11.2009 Esa Ylikoski: Ruotsin pakollisuus kaikille syytä poistaa

Keskipohjanmaa 20.11.2009 Matti Savolainen: Perustuslaki uusiksi, kielilaki järkeväksi

Pohjalainen 23.10.2009 Risto Mattila: Kaksikielisyyden arvostelu on tabu

Pohjalainen 12.9.2009 Ari Leivo: Vaasalaista rikkautta!

Aamulehti 6.3.2009 Ilmari Rostila: Kielivalinta vapaaksi!

Iltalehti 3.9.2007 Kalle Isokallio: Skäms ni inte?

Helsingin Sanomat 19.10.2006 Antti Blåfield: Pienen pieni uutinen

Richard Järnefelt (2005): Varastettu ilo


Heidi Sabanadesan: Onko tässä hallitusohjelman huonoin päätös? Kannatan kaksikielisyyttä, mutta vastustan pakkoruotsia

Jos olisin suomenruotsalainen, nousisin barrikadeille vaatimaan huonon järjestelmän välitöntä romuttamista, kirjoittaa Heidi Sabanadesan. Lyödäänpä heti alkuun kortit pöytään: kannatan kaksikielisyyttä enkä esitä ruotsin kielen asemaan minkäänlaisia heikennyksiä, saati muutoksia perustuslakiin. Siitä huolimatta, tai oikeammin juuri siksi, vastustan pakkoruotsia intohimoisesti. Hallituksen päätös palauttaa ruotsin kieli pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin on varmasti yksi hallitusohjelman huonoimpia päätöksiä.

Jostakin käsittämättömästä syystä Rkp:lle pakkoruotsi on aina ollut eräänlainen pyhä lehmä. Se, että Rkp ehdottaisi ruotsin kielen pakollisesta opiskelusta luopumista, olisi suunnilleen sama kuin jos keskusta ehdottaisi maataloustuista luopumista tai kokoomus pääomaverotuksen kaksinkertaistamista.

Argumenttikin on vuodesta toiseen sama: pakkoruotsilla turvataan ruotsinkielisten ihmisten perustuslaillinen oikeus saada julkisia palveluita omalla äidinkielellään. Muuten hyvä argumentti, paitsi että ei turvata.

Pakkoruotsi nimittäin tuottaa kyllä varmasti monia asioita, mutta ruotsia osaavia ja sitä puhuvia virkamiehiä se ei tuota. Tämä olisi oikeastaan jo teoriassakin mahdotonta, kun tiedetään, että Suomessa yliopistosta ei voi kukaan valmistua ilman, että läpäisee niin kutsutun virkamiesruotsin (tai -suomen).

Virkamiesruotsin läpäisee luokattomalla kielitaidolla

Kielitaidon pitäisi tutkintoasetusten mukaan olla jokaisella korkeakoulusta valmistuvalla sellaisella tasolla, jota vaaditaan kaksikielisenä viranomaisena toimimiseen (poikkeuksena ulkomaalaiset opiskelijat). Riittäväksi tasoksi on määritelty B1, joka vastaa sitä tavoitetaitotasoa, joka oletetaan olevan henkilöllä, joka on aloittanut ruotsin opinnot 7. luokalla. Siis teoriassa.

Käytännössä jokainen peruskoulun käynyt ihminen kuitenkin tietää, että aineessa kuin aineessa oppilaiden osaaminen vaihtelee suuresti. Toiset ovat huippuosaajia, toiset saavuttavat nipin napin tavoitetason ja toiset pääsevät rimaa hipoen opinnoista läpi oppimatta matkan varrella oikeastaan juuri mitään.

Tutkijat Taina Juurakko-Paavola ja Anne-Maj Åberg laskivat, että lukio-opintojen jälkeen kaikista pojista vain noin 10 prosenttia on tasolla B1 ja tytöistäkin vain viidennes. Tähän arvioon päästiin ottaen huomioon, että kaikista opiskelijoista vain alle puolet kirjoitti ruotsin, ja heistäkin selvästi alle puolet saavutti B1-tason (joka tässä oli määritelty siten, että yo-kirjoitusten arvosana ruotsista oli vähintään magna cum laude).

Jos lukiolaisista vain noin 15 prosenttia saavuttaa virkamiesruotsin kielitaitovaatimuksen, miten heidän jokaisen kielitaito sitten korkeakoulussa kuin salaman iskusta kohenee vaaditulle B1-tasolle? Ei tietenkään mitenkään.

Karu tosiasia onkin, että nykysysteemillä virkamiesruotsin läpäisee käytännössä täysin luokattomalla ruotsin osaamisella. Jos näin ei olisi, pianhan tämä maa olisi täynnä tutkintotodistusta vaille valmiita insinöörejä, ekonomisteja ja lääkäreitä, jotka eivät koskaan valmistuisi puutteellisen ruotsin osaamisen vuoksi.

Monella kielitaito on kielitaitoa vain paperilla

Tosin B1-tason osaaminenkaan ei välttämättä kerro mitään kielitaidosta. Itsekin kirjoitin ruotsista eximian (hiukan aiemmin arvosana olisi ollut laudatur, mutta vuonna 1996 vanha laudatur epäonnekseni jaettiin kahtia).

Kunnianhimoisena ihmisenä opettelin nimittäin kiltisti kielioppisäännöt ja harjoittelin ainekirjoitusta, ja myöhemmin läpäisin myös virkamiesruotsin helposti. En kuitenkaan osannut silloin, enkä etenkään nyt, kertoa edes harrastuksistani ruotsiksi, puhumattakaan, että osaisin käydä ruotsiksi vaativampaa keskustelua. Tämä tuskin on ihme, sillä pakollisia puhetilanteita ei koskaan tullut edes koulussa, ellei ruotsinopettajan "diskutera, var så goda" -kehotuksia lasketa.

Suomi onkin siitä erikoinen maa, että täällä mitataan kielitaitoa ilman yhtäkään pakollista suullista koetta. Sen hämmästelemisestä saisikin ihan oman kolumnin.

Jos ihminen on kasvanut koko ikänsä lähes täysin suomenkielisessä kunnassa (kuten minä Tampereella) ja kuullut ruotsia lähinnä ruotsin opettajan suusta koulussa, ei ruotsin kielen taito kehity samaan tapaan "itsestään" kuin Paraisilla tai Vaasassa kasvaneella.

Tuloksena on kaltaiseni kansalainen, jonka kielitaito on lopulta kielitaitoa vain paperilla. Viralliset kielitaitovaatimukset voivat täyttyä, vaikka tärkeämpää olisi varmistaa, että ruotsinkieliset kansalaiset todella voivat saada laadukasta palvelua omalla äidinkielellään. Eivät ruotsinkieliset tietenkään itsekään kuvittele, että virkamiesruotsi toimii: miksi muuten olisimme nähneet verisen taistelun päivystyksen siirtymisestä Vaasasta Seinäjoelle?

Pakkoruotsin kustannuksia ei haluta laskea

Yhtä hyvää ruotsinkielistä palvelua pitäisi nykylogiikan mukaan jo nykyisin saada niin Vaasasta kuin vaikka Kainuusta, mutta ei tietenkään saa. Huonoon ruotsintaitoon on havahduttukin, mutta ratkaisuehdotus menee metsään. Säätämällä ruotsi pakolliseksi yo-kirjoituksissa ei edelleenkään korjata rakenteellista ongelmaa, joka syntyy virkamiesruotsista. Tunnustetaan siis tosiasiat ja todetaan, että järjestelmä on rikki:

1) Se ei vastaa tarkoitustaan eli turvaa ruotsinkielisen vähemmistön perustuslaillista oikeutta saada julkisia palveluita omalla äidinkielellään.

2) Se on kallis ja äärimmäisen kustannustehoton järjestelmä.

Pakkoruotsin kustannuksia ei haluta laskea, koska sitä pidetään epähienona - onhan kyse (paperilla) perustuslaillisen oikeuden turvaamisesta. Ne oikeudet eivät nykyjärjestelmässä toteudu, joten voisiko myös kustannuksista puhua?

Edellisessä kommentissani ihmettelin, miten Suomella voi olla varaa rahoittaa opiskelijoiden yksiöasumista 200 miljoonalla eurolla vuosittain. Nyt ihmettelen, miten meillä on varaa tuhlata satoja miljoonia euroa vuodessa ruotsin kielen osaamisen parantamiseksi luotuun järjestelmään - joka ei paranna ruotsin kielen osaamista?

Kanadassakaan ei ole pakkoranskaa

Kaksikielisyys ei tietenkään edellytä Suomen kaltaista globaalissa mittakaavassa uniikkia järjestelmää, vaan asian voi hoitaa myös fiksummin.

Kun kerron ulkomaalaisille ystävilleni, että Suomessa kaikkien on pakko opiskella ruotsia, he yleensä kysyvät, onko meillä sitten valtavasti ruotsinkielisiä - esimerkiksi 30 prosenttia väestöstä?

"Ei".

Entä onko ruotsinkielisiä joka puolella Suomea?

"Ei".

Kanadakin on kaksikielinen maa: viralliset kielet ovat ranska (jota puhuu äidinkielenään noin 20 prosenttia väestöstä) ja englanti. Ei ole kuitenkaan mitään "pakkoranskaa", vaan ranskan opiskelu on englanninkielisillä alueilla vapaaehtoista. Kansalaisten oikeus laadukkaisiin palveluihin onkin turvattu alueellisilla järjestelyillä sekä tarvittaessa tulkkauspalveluilla. Näin tulisi toimia myös Suomessa.

Perusteita pakkoruotsille joskus yritetään esittää, mutta niissä ei ole mitään järkeä. Puhutaan yleisesti sivistyksestä, viitataan historiaan ja kaksikielisyyden rikkauteen, ja tietysti siihen perustuslakiin. Ruotsin opetus on kuitenkin poissa muiden kielten ja muiden kouluaineiden opetuksesta, joten sillä on seurauksia niin opiskelijalle itselleen kuin laajemminkin yhteiskunnalle.

Ennen kaikkea nykyjärjestelmä polkee ruotsinkielistä vähemmistöämme. Jos olisin suomenruotsalainen, nousisin barrikadeille vaatimaan huonon järjestelmän välitöntä romuttamista.

Kirjoittaja on tamperelainen viestintäalan ammattilainen.
Heidi Sabanadesan
Takaisin luetteloon

Anna vinkki meille hyvästä ja alaan liittyvästä mielipidekirjoituksesta!

Kirjoita meille osoitteeseen palaute(at)kielipolitiikka.net tai palaute-sivun kautta

Kielipoliittisista epäkohdista voit itsekin kirjoittaa lehdille.