Tervetuloa tekemään kanssamme
uutta kielipolitiikkaa ja
luomaan keskustelua!
Nimellä on sikäli merkitystä, että toisen kotimaisen osaamista on jotenkin helppo vaatia, vaikkei sillä tekisi yhtään mitään. Sitä halutaan opettaa aina vain aikaisemmin, sillä on ehkä huomattu, ettei se ole erikoisen suosittu kieli suomenkielisen nuorison keskuudessa. Mieluummin sekin aika käytettäisiin jonkin hyödyllisemmän tai hauskemman kielen opetteluun.
Miten olisi, jos ruotsalaiset naapurissa vähän motivoisivat meitä opettelemalla muutaman lauseen suomen kielellä omissa kouluissaan?
Pakollinen ruotsi saa nuorison vastustamaan. Kielessä täytyy olla jotain vikaa, kun sitä on pakko lukea. Eihän englantikaan ole pakkokieli. Kaikki vaan haluavat lukea sitä.
Virokin olisi suomalaiselle hauskempi kieli. Vai mitä sanotte vaikkapa kirjeestä lääkäripalstalle: "Tere, mul on suur mure. Kaks aastat tagasi mul hakkas valutama küünarnukk..." Kuulostaa hupaisalta, vaikka asia sinänsä on vakava.
Joukko vapaasti valittavia kieliä, suuria kieliä tai hauskoja kieliä, olisi paljon mieluisampi valinnan kohde oppijoille.
Jyväskylän yliopiston professorin Kari Sajavaaran mielestä toisen kotimaisen kielen merkitys Suomen ruotsinkielisille on kokonaan toisenlainen kuin ruotsin merkitys suomenkielisille. Sitä ei ruotsia puhuva tai kannattava pieni vähemmistö halua ymmärtää.
Marjaleena LempinenKirjoita meille osoitteeseen palaute(at)kielipolitiikka.net tai palaute-sivun kautta
Kielipoliittisista epäkohdista voit itsekin kirjoittaa lehdille.
