Kielipolitiikka.net

Tervetuloa tekemään kanssamme
uutta kielipolitiikkaa ja
luomaan keskustelua!

web-sivut



Lehdet ja muu media kirjoittavat


Keskipohjanmaa 19.11.2017 Pelkkä kieli ei paranna ketään

Suupohjan Sanomat 11.10.2017 Poterot pois ja sillat kuntoon

Etelä-Suomen Sanomat 30.9.2017 Ja se Oolannin sivari olisi kauhia

Helsingin Sanomat 10.9.2017 Suomalaisten kielitaito tarvitsee leveyttä ja syvyyttä

Helsingin Sanomat 11.5.2017 Ennen oli ihan siistiä opiskella yläasteella kieliä - nyt nuorille riittää pelkkä englanti

Ilkka 22.3.2017 Pääkirjoitus: Alueelliset kielikokeilut ovat oikea suunta miettiä kielitaitovaateita

MT 30.11.2016: Kielipolitiikka sotkettiin soteen

ESS 18.11.2016: Miksi norminpurkutalkoot eivät ole yltäneet vielä pakkoruotsiin?

Aamulehti 1.7.2016: Kolumni: Rkp:n kulta-aika on ohi

Merikarvia-lehti 25.6.2015: Markon päässä napsahti

Kainuun Sanomat 14.4.2015: Ruotsi syrjäyttää muita kieliä peruskoulussa

Hämeen Sanomat 29.12.2014: Kaksikielisyydelle kyllä, pakkoruotsille ei

Siuntion Sanomat 22.12.2014: Ei kielirauhaa edes jouluna

Satakunnan Kansa 14.11.2014: Suomessa pärjää hyvin ilman pakkoruotsiakin

Turun Sanomat 23.8.2014: Kiitos äidinkielestä, Nikolai I

Suupohjan Sanomat 16.7.2014: Kahdenlaista kylpyä

Kaleva 13.8.2013: Rakenteellinen pakkoruotsi

Suomen Kuvalehti 10.8.2012: Kolmannes peruskoulun opettajista tekisi ruotsista vapaaehtoisen

Iltalehti 31.3.2012 Pääkirjoitus: Dragsvik-kohun jälkeen on syytä päivittää historiakuvaa

YLE Etelä-Karjala 18.1.2012: Lappeenranta sanoo ei ruotsin opetuksen lisäämiselle

Kymen Sanomat 17.1.2012: Pakkoruotsista vapaa koulu tulossa Kotkaan

Aamulehti 29.7.2011: Suomalaislehdet lisäisivät kieliopintojen valinnaisuutta

Tamperelainen 28.5.2011: "Toivon, että ruotsin vapaaehtoisuudesta voitaisiin puhua kiihkottomasti"

YLE Uutiset 13.4.2011: Euroopan neuvoston pakkoruotsivaroitus ihmetytti nettikommentoijia

Länsi-Savo 3.4.2011: Kieltenopetus on kokonaisuus

Etelä-Saimaa 31.3.2011: Etelä-Karjalan väkeä lähti kielimielenosoitukseen

Yle Uutiset 24.3.2011: Ehdokkaiden enemmistö poistaisi pakkoruotsin

Keskisuomalainen 25.1.2011 Kysely: Lähes puolet muuttaisi Suomen yksikieliseksi

YLE Uutiset 14.1.2011: Venäjän kieli ruotsin tilalle kokeiluna

Hämeen Sanomat 31.12.2010: Pakkoruotsi vetelee viimeisiään

Keskisuomalainen 27.12.2010 Pääkirjoitus: Ruotsin rinnalle pian venäjää

Iltalehti Pääkirjoitus 27.12.2010: Vihdoin realismia kielikiistelyssä

Helsingin Sanomat 20.12.2010: Maakuntalehdet: Pakkoruotsi ei innosta kaakkoissuomalaisia

Satakunnan Kansa 17.12.2010: Päivän nopea: Lipposen ja Wallinin komentoruotsin aika on ohi

Iltalehti 14.12.2010: Pakkoruotsi pysyy vastedeskin poissa ylioppilastutkinnosta

Loviisan Sanomat 3.12.2010: Pakkoruotsi sopii Loviisaan, ei Imatralle

Uutisvuoksi 12.11.2010: Imatralla kammetaan venäjää kouluihin ruotsin rinnalle

Keskisuomalainen 5.11.2010: HS ja Yle: Virkkuselta uusi esitys kieliopetuksesta

Suomenmaa 21.10.2010: Enemmistö hyväksyisi venäjän ruotsin tilalle Itä-Suomessa

YLE 6.10.2010: Tutkija: Suomi törsää vähäpätöisiin kirppukieliin

Helsingin Sanomat 6.10.2010: Ruotsin kielelle vakaa asema

Ilkka 5.10.2010: Todellisella kaksikielisyydellä on yllättävän harvoja ystäviä

Etelä-Suomen Sanomat 29.9.2010: Ei pakolla vaan halusta

Turkulainen 30.9.2010: Ei pakkoruotsille!

Etelä-Saimaa 23.9.2010: Keskustapiiri suomii pakkoruotsia

YLE 21.9.2010: Imatran kaupunginjohtaja: Pakolliseksi vain äidinkieli ja muut kielet valinnaisiksi

YLE 20.9.2010: Kiviniemi antaisi opiskella venäjää ruotsin sijasta Itä-Suomessa

MTV3 19.9.2010: Yli puolet sivistysvaliokunnasta kannattaa itärajan kielikokeiluja

YLE 15.9.2010: "Venäjän kielelle vähemmistökielen asema"

Kaleva 13.9.2010: Kielikiista uhkaa RKP:n asemaa

Verkkouutiset 10.9.2010: Wallin hieroo rauhaa kielisotaan

Yle 9.9.2010: Sivistysvaliokunta: Venäjän kielen opinnot pakkoruotsin tilalle

Yle 8.9.2010: RKP: Keskusta pohjustaa vaaleja kielilausunnoillaan

Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry 2.9.2010: MaRa kannattaa pakkoruotsista luopumista

YLE 2.9.2010: EK: Vähemmän ruotsia, enemmän venäjää

Uusi Suomi 2.9.2010: Suomenruotsalaisten vastaisku - "Turhaa"

Savon Sanomat 1.9.2010: Talar du svenska?

Suomen Kuvalehti 27.8.2010: Onko ruotsinkielisillä Suomessa liikaa valtaa?

Lappeenrannan uutiset 11.8.2010: Venäjänkielen pakollisuus ei auttaisi

Tekniikka & Talous 10.8.2010: Kielitaidoksi riittää hyvä englanti

demari.fi 27.6.2010: Säilyttämisen arvoinen kulttuuri?

Keskipohjanmaa 17.6.2010: Kielipalveluista tulossa selvitys

Salon Seudun Sanomat 16.6.2010: Suomea, englantia, ruotsia, venäjää...

Vantaan Sanomat 8.6.2010: Vieraat tulevat keskuuteemme

Iltalehti 7.6.2010 Pääkirjoitus: Pelkällä keskinkertaisella englannilla ei maailmalla pitkälle pärjää

Suomen kuvalehti 1.6.2010: Miten käy pakkoruotsin, tuleeko kouluihin draama ja etiikka?

Etelä-Saimaa 28.5.2010: Itä-Suomen maakunnat nostaisivat venäjän ruotsin kielen rinnalle

Helsingin Sanomat 27.5.2010: Nousevatko vihreät uudeksi Rkp:ksi?

Savon Sanomat 17.2.2010: Lisää "pakkoruotsia"?

YLE Radio 1 27.1.2010 Kirsi Virtanen: Pakkoruotsi - onko siinä loppujen lopuksi mitään järkeä?

Sisuradio 20.1.2010: Ruotsin hallitus ei aio toteuttaa suomen kielen opetusta koskevia parannuksia

Etelä-Suomen Sanomat 4.1.2010: Pakko on huono kannustin

Kaleva 2.1.2010: Kansa purkaisi pakkoruotsin

Savon Sanomat 27.11.2009 Pääkirjoitus: Ruotsintunnit hukkaan

Keskisuomalainen 13.11.2009: Ei vain ruotsia vaan venäjääkin

Karjalainen 12.11.2009: Koko Itä-Suomi tukee Tohmajärveä kielikiistassa

Pohjalainen 22.10.2009: Ruotsi vaihtuu usein englanniksi ministereiden suussa

Helsingin Sanomat 18.10.2009: Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja: Ruotsin vaihtoehdoksi otettava venäjä

Helsingin Sanomat 13.10.2009: Itämeri haastaa Pohjoismaat

Iltalehti 4.10.2009: Mihin valuvat Ylen rahat?

Keskipohjanmaa 28.9.2009: Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi Kokkolan siirrosta: Pohjoisen suunta kallis

Pohjalainen 12.9.2009: Vehkaoja nosti kissan pöydälle

Helsingin Sanomat 12.8.2009: Soini passittaisi säätiöiden rahoittaman Rkp:n oppositioon

Turun Sanomat 22.6.2009: RKP: Ruotsi takaisin pakolliseksi yo-kokeeksi

Iltalehti 18.12.2008: RKP ei enää välttämätön

Helsingin Sanomat 29.11.2008: Ruotsi ja venäjä koulukielinä

Helsingin Sanomat 23.11.2008: Lukiolaiset: Toinen kotimainen valinnaiseksi

The New York Times 25.12.2005: Finland Makes Its Swedes Feel at Home


Ennen oli ihan siistiä opiskella yläasteella kieliä - nyt nuorille riittää pelkkä englanti

Helsingin Sanomat 10.9.2017
Pääkirjoitus

Kaikkien suomalaisten ei tarvitse osata monia kieliä, mutta Suomi kaipaa vieraiden kielten osaajia, ja jokainen hyötyy oman äidinkielen hyvästä hallinnasta.

SYKSYN ja lukuvuoden alku on monelle suomalaiselle koululaisesta -aikuisopiskelijaan myös uuden kielen opiskelun aloitusajankohta. -Peruskoulussa ensimmäinen vieras kieli on yhä pääsääntöisesti englanti, vaikka suurilla paikkakunnilla valinnanvaraa on nykyään jo runsaasti.

Englantia pidetään turvallisena ja hyödyllisenä valintana. Motivaatio sen opiskeluun ulottuu myös niihin, jotka muuten eivät innostu kielivalikoimansa laajentamisesta koulunpenkillä. Suomessa englanti poikkeaa muista vieraista kielistä siinä, että poikien kielitaito ei ole merkittävästi huonompi kuin tytöillä.

Käsitystä englannin hyödyllisyydestä tukevat monet arjen havainnot matkoilta, viihteen parista ja työelämästä.

Englannin kielen vahvalla asemalla on myös kääntöpuolensa. Moni ajattelee yhden vieraan kielen taidon riittävän. Myös nopeasti kehittyvä tekniikka puheentunnistuksineen ja tekoälyineen alkaa jo kaataa kielimuureja, joita ennen pidettiin jykevinä.

Kärsijöitä tässä tilanteessa on toisen kotimaisen kielen - eli enemmistöllä ruotsin - taito sekä muiden vieraiden kielten kuten saksan ja venäjän opiskelu. Ruotsin muuttaminen valinnaiseksi ylioppilaskirjoituksissa heijastui myös intoon opiskella kieltä.

Suomesta on tulossa kahdella tavalla yksikielinen maa: kotimaassa ruotsin taito ohenee nopeasti, ja vieraissa kielissä englannin yliote vahvistuu.

Samaan aikaan kielten kirjo suomalaisessa arjessa on laaja. Helsingissä puhutaan nykyään äidinkielenä jo toistasataa kieltä.

Useille maahanmuuttajille oma kieli on arjen työkalu kuitenkin vain perheen sisällä ja aivan lähipiirissä, eikä sitä pääse käyttämään esimerkiksi työelämässä.

Ehkä parhaiten on pystytty hyödyntämään venäjän kielen taitoa. Sille on kysyntää niin matkailijoille tarjottavissa palveluissa kuin ulkomaankaupassakin. Parin viime vuosikymmenen muuttoliike on paikannut vajetta, joka naapurien kanssakäymisessä on osin syntynyt suomalaisten kapean kielitaidon takia.

Kielitaidon leveydestä on kuitenkin myös muuta kuin taloudellista hyötyä. Kun vieraan kielen osaaminen on riittävällä tasolla, on mahdollista päästä kiinni muiden maiden ja kulttuurien ajatteluun. Suomalaisilla on melko hyvä tuntuma Yhdysvaltojen itä- ja länsirannikon henkiseen maisemaan, mutta keskieurooppalainen tapa katsoa maailmaa on monille jo vieraampi.

On kuvaavaa, että Suomen kouluissa harvinaisiksi kutsutaan EU-maissa yleisimmin puhuttuja kieliä.

Kielitaidon kokonaisuuteen kuuluu toisen kotimaisen ja vieraiden kielten lisäksi myös oman äidinkielen hallinta. Yleisellä tasolla suomi kuuluu maailman tuhansien kielten joukossa siihen harvalukuiseen joukkoon, jonka tulevaisuus nähdään vahvana. Kieli on monipuolisessa käytössä ja se uudistuu.

Yksilöiden näkökulmasta erot äidinkielen taidoissa synnyttävät kuitenkin eriarvoisuutta. Jos ihmisen kyky ymmärtää äidinkieltään ja ilmaista itseään sillä on puutteellinen, se heijastuu asemaan yhteiskunnassa. Runsas kymmenesosa suomalaisista kuuluu heikkoihin lukijoihin, ja se vaikuttaa suoraan opiskelu- ja työmahdollisuuksiin.

Kaikkien suomalaisten ei tarvitse osata monia kieliä, mutta on tärkeää, että suomalaiset yleensä ovat kielitaitoisia ja että kaikilla on ponnistusalustana hyvä oman kielen taito. Sen pohja rakennetaan jo hyvissä ajoin ennen kouluikää.

Takaisin luetteloon