Kielipolitiikka.net

Tervetuloa tekemään kanssamme
uutta kielipolitiikkaa ja
luomaan keskustelua!

web-sivut



Lehdet ja muu media kirjoittavat


Helsingin Sanomat 10.9.2017 Suomalaisten kielitaito tarvitsee leveyttä ja syvyyttä

Helsingin Sanomat 11.5.2017 Ennen oli ihan siistiä opiskella yläasteella kieliä - nyt nuorille riittää pelkkä englanti

Ilkka 22.3.2017 Pääkirjoitus: Alueelliset kielikokeilut ovat oikea suunta miettiä kielitaitovaateita

MT 30.11.2016: Kielipolitiikka sotkettiin soteen

ESS 18.11.2016: Miksi norminpurkutalkoot eivät ole yltäneet vielä pakkoruotsiin?

Aamulehti 1.7.2016: Kolumni: Rkp:n kulta-aika on ohi

Merikarvia-lehti 25.6.2015: Markon päässä napsahti

Kainuun Sanomat 14.4.2015: Ruotsi syrjäyttää muita kieliä peruskoulussa

Hämeen Sanomat 29.12.2014: Kaksikielisyydelle kyllä, pakkoruotsille ei

Siuntion Sanomat 22.12.2014: Ei kielirauhaa edes jouluna

Satakunnan Kansa 14.11.2014: Suomessa pärjää hyvin ilman pakkoruotsiakin

Turun Sanomat 23.8.2014: Kiitos äidinkielestä, Nikolai I

Suupohjan Sanomat 16.7.2014: Kahdenlaista kylpyä

Kaleva 13.8.2013: Rakenteellinen pakkoruotsi

Suomen Kuvalehti 10.8.2012: Kolmannes peruskoulun opettajista tekisi ruotsista vapaaehtoisen

Iltalehti 31.3.2012 Pääkirjoitus: Dragsvik-kohun jälkeen on syytä päivittää historiakuvaa

YLE Etelä-Karjala 18.1.2012: Lappeenranta sanoo ei ruotsin opetuksen lisäämiselle

Kymen Sanomat 17.1.2012: Pakkoruotsista vapaa koulu tulossa Kotkaan

Aamulehti 29.7.2011: Suomalaislehdet lisäisivät kieliopintojen valinnaisuutta

Tamperelainen 28.5.2011: "Toivon, että ruotsin vapaaehtoisuudesta voitaisiin puhua kiihkottomasti"

YLE Uutiset 13.4.2011: Euroopan neuvoston pakkoruotsivaroitus ihmetytti nettikommentoijia

Länsi-Savo 3.4.2011: Kieltenopetus on kokonaisuus

Etelä-Saimaa 31.3.2011: Etelä-Karjalan väkeä lähti kielimielenosoitukseen

Yle Uutiset 24.3.2011: Ehdokkaiden enemmistö poistaisi pakkoruotsin

Keskisuomalainen 25.1.2011 Kysely: Lähes puolet muuttaisi Suomen yksikieliseksi

YLE Uutiset 14.1.2011: Venäjän kieli ruotsin tilalle kokeiluna

Hämeen Sanomat 31.12.2010: Pakkoruotsi vetelee viimeisiään

Keskisuomalainen 27.12.2010 Pääkirjoitus: Ruotsin rinnalle pian venäjää

Iltalehti Pääkirjoitus 27.12.2010: Vihdoin realismia kielikiistelyssä

Helsingin Sanomat 20.12.2010: Maakuntalehdet: Pakkoruotsi ei innosta kaakkoissuomalaisia

Satakunnan Kansa 17.12.2010: Päivän nopea: Lipposen ja Wallinin komentoruotsin aika on ohi

Iltalehti 14.12.2010: Pakkoruotsi pysyy vastedeskin poissa ylioppilastutkinnosta

Loviisan Sanomat 3.12.2010: Pakkoruotsi sopii Loviisaan, ei Imatralle

Uutisvuoksi 12.11.2010: Imatralla kammetaan venäjää kouluihin ruotsin rinnalle

Keskisuomalainen 5.11.2010: HS ja Yle: Virkkuselta uusi esitys kieliopetuksesta

Suomenmaa 21.10.2010: Enemmistö hyväksyisi venäjän ruotsin tilalle Itä-Suomessa

YLE 6.10.2010: Tutkija: Suomi törsää vähäpätöisiin kirppukieliin

Helsingin Sanomat 6.10.2010: Ruotsin kielelle vakaa asema

Ilkka 5.10.2010: Todellisella kaksikielisyydellä on yllättävän harvoja ystäviä

Etelä-Suomen Sanomat 29.9.2010: Ei pakolla vaan halusta

Turkulainen 30.9.2010: Ei pakkoruotsille!

Etelä-Saimaa 23.9.2010: Keskustapiiri suomii pakkoruotsia

YLE 21.9.2010: Imatran kaupunginjohtaja: Pakolliseksi vain äidinkieli ja muut kielet valinnaisiksi

YLE 20.9.2010: Kiviniemi antaisi opiskella venäjää ruotsin sijasta Itä-Suomessa

MTV3 19.9.2010: Yli puolet sivistysvaliokunnasta kannattaa itärajan kielikokeiluja

YLE 15.9.2010: "Venäjän kielelle vähemmistökielen asema"

Kaleva 13.9.2010: Kielikiista uhkaa RKP:n asemaa

Verkkouutiset 10.9.2010: Wallin hieroo rauhaa kielisotaan

Yle 9.9.2010: Sivistysvaliokunta: Venäjän kielen opinnot pakkoruotsin tilalle

Yle 8.9.2010: RKP: Keskusta pohjustaa vaaleja kielilausunnoillaan

Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry 2.9.2010: MaRa kannattaa pakkoruotsista luopumista

YLE 2.9.2010: EK: Vähemmän ruotsia, enemmän venäjää

Uusi Suomi 2.9.2010: Suomenruotsalaisten vastaisku - "Turhaa"

Savon Sanomat 1.9.2010: Talar du svenska?

Suomen Kuvalehti 27.8.2010: Onko ruotsinkielisillä Suomessa liikaa valtaa?

Lappeenrannan uutiset 11.8.2010: Venäjänkielen pakollisuus ei auttaisi

Tekniikka & Talous 10.8.2010: Kielitaidoksi riittää hyvä englanti

demari.fi 27.6.2010: Säilyttämisen arvoinen kulttuuri?

Keskipohjanmaa 17.6.2010: Kielipalveluista tulossa selvitys

Salon Seudun Sanomat 16.6.2010: Suomea, englantia, ruotsia, venäjää...

Vantaan Sanomat 8.6.2010: Vieraat tulevat keskuuteemme

Iltalehti 7.6.2010 Pääkirjoitus: Pelkällä keskinkertaisella englannilla ei maailmalla pitkälle pärjää

Suomen kuvalehti 1.6.2010: Miten käy pakkoruotsin, tuleeko kouluihin draama ja etiikka?

Etelä-Saimaa 28.5.2010: Itä-Suomen maakunnat nostaisivat venäjän ruotsin kielen rinnalle

Helsingin Sanomat 27.5.2010: Nousevatko vihreät uudeksi Rkp:ksi?

Savon Sanomat 17.2.2010: Lisää "pakkoruotsia"?

YLE Radio 1 27.1.2010 Kirsi Virtanen: Pakkoruotsi - onko siinä loppujen lopuksi mitään järkeä?

Sisuradio 20.1.2010: Ruotsin hallitus ei aio toteuttaa suomen kielen opetusta koskevia parannuksia

Etelä-Suomen Sanomat 4.1.2010: Pakko on huono kannustin

Kaleva 2.1.2010: Kansa purkaisi pakkoruotsin

Savon Sanomat 27.11.2009 Pääkirjoitus: Ruotsintunnit hukkaan

Keskisuomalainen 13.11.2009: Ei vain ruotsia vaan venäjääkin

Karjalainen 12.11.2009: Koko Itä-Suomi tukee Tohmajärveä kielikiistassa

Pohjalainen 22.10.2009: Ruotsi vaihtuu usein englanniksi ministereiden suussa

Helsingin Sanomat 18.10.2009: Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja: Ruotsin vaihtoehdoksi otettava venäjä

Helsingin Sanomat 13.10.2009: Itämeri haastaa Pohjoismaat

Iltalehti 4.10.2009: Mihin valuvat Ylen rahat?

Keskipohjanmaa 28.9.2009: Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi Kokkolan siirrosta: Pohjoisen suunta kallis

Pohjalainen 12.9.2009: Vehkaoja nosti kissan pöydälle

Helsingin Sanomat 12.8.2009: Soini passittaisi säätiöiden rahoittaman Rkp:n oppositioon

Turun Sanomat 22.6.2009: RKP: Ruotsi takaisin pakolliseksi yo-kokeeksi

Iltalehti 18.12.2008: RKP ei enää välttämätön

Helsingin Sanomat 29.11.2008: Ruotsi ja venäjä koulukielinä

Helsingin Sanomat 23.11.2008: Lukiolaiset: Toinen kotimainen valinnaiseksi

The New York Times 25.12.2005: Finland Makes Its Swedes Feel at Home


Ennen oli ihan siistiä opiskella yläasteella kieliä - nyt nuorille riittää pelkkä englanti

Helsingin Sanomat 11.5.2017
Kolumni

Yläasteella 1980-luvun lopulla oli ihan siistiä ottaa valinnaisaineeksi kieliä. Vaikka oltiin pikkukaupungissa, ryhmiä syntyi useita. Itse otin venäjän, mutta saksan tai ranskan ryhmäänkin olisi päässyt.

Muiden valinnaisaineiden kirjo olikin sitten köyhempi: konekirjoitusta, maa- ja metsätaloutta, käsitöitä ja kotitaloutta.

Nykyään omien lasteni koulussa on tarjolla pitkä ja houkutteleva valinnaisaineiden lista, josta valita. On yrittäjyyttä, draamaa, salibandya, moponkunnostusta tai vaikkapa arkkitehtuuria ja taidekoulutusta yhdistävää bauhausia.

Kieliä tarjotaan, mutta ryhmiä ei tahdo syntyä. Opetushallituksen tilastot kertovatkin, että vapaaehtoisten kielten opiskelu on koko maassa romahtanut 1990-luvun puolivälistä. Nykyään valinnaisten kielten lukijoiden osuudet jäävät muutamiin prosentteihin, kun vielä 20 vuotta sitten lähes puolet opiskeli niitä.

Nuorten mielestä englannin opiskelu riittää, ja sitä suurin osa heistä osaakin todella hyvin - paremmin kuin me 1980- ja 90-luvuilla yläasteella olleet samassa iässä osasimme.

Pelit, videot ja internet ovat tehneet tehtävänsä. Twin Peaksia odotettiin aikoinaan, kun uusi jakso kerran viikossa pamahti ruutuun, mutta nykyään kaikkea on niin paljon enemmän - ja se kaikki on englanniksi.

Ruotsi on englannin ohella suurimmalle osalle ainoa vieras kieli koulussa ja sekin vain siksi, että sitä on pakko lukea.

Pakko vai mikä on syynä, mutta kouluikäiset kuulostavat olevan sitä mieltä, että ruotsin opettelu on täysin turhaa. Ruotsalaisten kanssa pärjää englannilla, he sanovat, ja se on tietenkin totta.

Ruotsalaiset osaavat asiantuntijoidenkin arvioiden mukaan englantia jopa paremmin kuin suomalaiset. Muiden kielten osaamisessa ei ole ruotsalaisillakaan paljon hurraamista. Kehitys on ollut samansuuntainen kuin meillä eli valinnaisten kielten opiskelu on vähentynyt.

EU:n tavoite on ylevä: jokaisen maan kansalaisen tulisi osata äidinkielensä lisäksi kahta muuta kieltä.

Siihen ylletään keskimäärin heikosti. Ei ole kieltenopetuksen perinteitä eikä aina tahtoakaan. Ei-englanninkielisissä maissa opiskellaan yleensä englantia, mutta eipä paljon muuta.

Suomessa taas tavoitteeseen ylletään mainiosti. Osaamme englantia ja joten kuten ruotsia.

Toisaalta tilanne ei ole niin hyvä kuin miltä se näyttää, koska omalla kielellämme ei oikein tee maailmalla mitään.

Hallitus yrittää nyt monipuolistaa suomalaisen nuorison kieliopintoja lanseeraamalla kokeilun, jossa pakollisen ruotsin tilalle voi valita jonkin muun kielen. Kokeilu koskettaa ainakin aluksi enintään 2 200:aa oppilasta.

Eurooppalaisesta näkökulmasta katsottuna on ihan toivottavaa, että ruotsin opiskelulle tarjotaan vaihtoehtoja. Saksan tai ranskan osaaminen voisi olla hyödyllisempää kuin ruotsin.

Pitää kuitenkin muistaa, että niin kauan kun virkamiesruotsin suorittamista vaaditaan korkeakouluissa ja useilla työurilla, valinnaisuuden tarjoaminen on näennäistä, epätasa-arvoistavaakin.

Suomen kohtalotoveri Euroopassa on Irlanti. Siellä maan ensimmäistä virallista kieltä iiriä puhuu äidinkielenään vain kourallinen, mutta se on pakollinen oppiaine kouluissa.

Irlannissa nuoriso saattaa ylpeillä sillä, ettei iiri tarttunut päähän, vaikka sitä sinne taottiin. Samaan tapaan ruotsin osaamattomuus on suomenkieliselle nuorelle ainakin tietyssä iässä kunnia-asia.

Tuo osaamattomuus on vuosien mittaan vain syventynyt. Ruotsin oppimistulokset ovat jatkuvasti heikentyneet kaikilla osa-alueilla.

Kun haastattelin meänkielistä Haaparannan kupeessa asuvaa Eskil Lugnetia, hän totesi: "Ihan hyvä, että kieltä yritetään säilyttää, mutta ei sitä aivan vihon vängällä ja rahan voimalla tarvitse pitää hengissä. Kulttuurit ovat sellaisia, että niitä joskus muuttuvissa olosuhteissa kuolee pois."

Kieli muuttuu, ja nuoret ovat muutoksen edellä kävijöitä. Nuorten ratkaisut ja mielipiteet nyt ennustavat sitä, mitä kieli on tulevaisuudessa.

Eihän sekään ole poissuljettua, että nuoret yllättäisivät ja ruotsista tulisi yhtäkkiä muodikasta. EU-tavoitteiden laatijan ja lainsäätäjän on vain yritettävä pysyä perässä.

Marjo Valtavaara

Takaisin luetteloon