Kielipolitiikka.net

Tervetuloa tekemään kanssamme
uutta kielipolitiikkaa ja
luomaan keskustelua!

web-sivut



Lehdet ja muu media kirjoittavat


Helsingin Sanomat 10.9.2017 Suomalaisten kielitaito tarvitsee leveyttä ja syvyyttä

Helsingin Sanomat 11.5.2017 Ennen oli ihan siistiä opiskella yläasteella kieliä - nyt nuorille riittää pelkkä englanti

Ilkka 22.3.2017 Pääkirjoitus: Alueelliset kielikokeilut ovat oikea suunta miettiä kielitaitovaateita

MT 30.11.2016: Kielipolitiikka sotkettiin soteen

ESS 18.11.2016: Miksi norminpurkutalkoot eivät ole yltäneet vielä pakkoruotsiin?

Aamulehti 1.7.2016: Kolumni: Rkp:n kulta-aika on ohi

Merikarvia-lehti 25.6.2015: Markon päässä napsahti

Kainuun Sanomat 14.4.2015: Ruotsi syrjäyttää muita kieliä peruskoulussa

Hämeen Sanomat 29.12.2014: Kaksikielisyydelle kyllä, pakkoruotsille ei

Siuntion Sanomat 22.12.2014: Ei kielirauhaa edes jouluna

Satakunnan Kansa 14.11.2014: Suomessa pärjää hyvin ilman pakkoruotsiakin

Turun Sanomat 23.8.2014: Kiitos äidinkielestä, Nikolai I

Suupohjan Sanomat 16.7.2014: Kahdenlaista kylpyä

Kaleva 13.8.2013: Rakenteellinen pakkoruotsi

Suomen Kuvalehti 10.8.2012: Kolmannes peruskoulun opettajista tekisi ruotsista vapaaehtoisen

Iltalehti 31.3.2012 Pääkirjoitus: Dragsvik-kohun jälkeen on syytä päivittää historiakuvaa

YLE Etelä-Karjala 18.1.2012: Lappeenranta sanoo ei ruotsin opetuksen lisäämiselle

Kymen Sanomat 17.1.2012: Pakkoruotsista vapaa koulu tulossa Kotkaan

Aamulehti 29.7.2011: Suomalaislehdet lisäisivät kieliopintojen valinnaisuutta

Tamperelainen 28.5.2011: "Toivon, että ruotsin vapaaehtoisuudesta voitaisiin puhua kiihkottomasti"

YLE Uutiset 13.4.2011: Euroopan neuvoston pakkoruotsivaroitus ihmetytti nettikommentoijia

Länsi-Savo 3.4.2011: Kieltenopetus on kokonaisuus

Etelä-Saimaa 31.3.2011: Etelä-Karjalan väkeä lähti kielimielenosoitukseen

Yle Uutiset 24.3.2011: Ehdokkaiden enemmistö poistaisi pakkoruotsin

Keskisuomalainen 25.1.2011 Kysely: Lähes puolet muuttaisi Suomen yksikieliseksi

YLE Uutiset 14.1.2011: Venäjän kieli ruotsin tilalle kokeiluna

Hämeen Sanomat 31.12.2010: Pakkoruotsi vetelee viimeisiään

Keskisuomalainen 27.12.2010 Pääkirjoitus: Ruotsin rinnalle pian venäjää

Iltalehti Pääkirjoitus 27.12.2010: Vihdoin realismia kielikiistelyssä

Helsingin Sanomat 20.12.2010: Maakuntalehdet: Pakkoruotsi ei innosta kaakkoissuomalaisia

Satakunnan Kansa 17.12.2010: Päivän nopea: Lipposen ja Wallinin komentoruotsin aika on ohi

Iltalehti 14.12.2010: Pakkoruotsi pysyy vastedeskin poissa ylioppilastutkinnosta

Loviisan Sanomat 3.12.2010: Pakkoruotsi sopii Loviisaan, ei Imatralle

Uutisvuoksi 12.11.2010: Imatralla kammetaan venäjää kouluihin ruotsin rinnalle

Keskisuomalainen 5.11.2010: HS ja Yle: Virkkuselta uusi esitys kieliopetuksesta

Suomenmaa 21.10.2010: Enemmistö hyväksyisi venäjän ruotsin tilalle Itä-Suomessa

YLE 6.10.2010: Tutkija: Suomi törsää vähäpätöisiin kirppukieliin

Helsingin Sanomat 6.10.2010: Ruotsin kielelle vakaa asema

Ilkka 5.10.2010: Todellisella kaksikielisyydellä on yllättävän harvoja ystäviä

Etelä-Suomen Sanomat 29.9.2010: Ei pakolla vaan halusta

Turkulainen 30.9.2010: Ei pakkoruotsille!

Etelä-Saimaa 23.9.2010: Keskustapiiri suomii pakkoruotsia

YLE 21.9.2010: Imatran kaupunginjohtaja: Pakolliseksi vain äidinkieli ja muut kielet valinnaisiksi

YLE 20.9.2010: Kiviniemi antaisi opiskella venäjää ruotsin sijasta Itä-Suomessa

MTV3 19.9.2010: Yli puolet sivistysvaliokunnasta kannattaa itärajan kielikokeiluja

YLE 15.9.2010: "Venäjän kielelle vähemmistökielen asema"

Kaleva 13.9.2010: Kielikiista uhkaa RKP:n asemaa

Verkkouutiset 10.9.2010: Wallin hieroo rauhaa kielisotaan

Yle 9.9.2010: Sivistysvaliokunta: Venäjän kielen opinnot pakkoruotsin tilalle

Yle 8.9.2010: RKP: Keskusta pohjustaa vaaleja kielilausunnoillaan

Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry 2.9.2010: MaRa kannattaa pakkoruotsista luopumista

YLE 2.9.2010: EK: Vähemmän ruotsia, enemmän venäjää

Uusi Suomi 2.9.2010: Suomenruotsalaisten vastaisku - "Turhaa"

Savon Sanomat 1.9.2010: Talar du svenska?

Suomen Kuvalehti 27.8.2010: Onko ruotsinkielisillä Suomessa liikaa valtaa?

Lappeenrannan uutiset 11.8.2010: Venäjänkielen pakollisuus ei auttaisi

Tekniikka & Talous 10.8.2010: Kielitaidoksi riittää hyvä englanti

demari.fi 27.6.2010: Säilyttämisen arvoinen kulttuuri?

Keskipohjanmaa 17.6.2010: Kielipalveluista tulossa selvitys

Salon Seudun Sanomat 16.6.2010: Suomea, englantia, ruotsia, venäjää...

Vantaan Sanomat 8.6.2010: Vieraat tulevat keskuuteemme

Iltalehti 7.6.2010 Pääkirjoitus: Pelkällä keskinkertaisella englannilla ei maailmalla pitkälle pärjää

Suomen kuvalehti 1.6.2010: Miten käy pakkoruotsin, tuleeko kouluihin draama ja etiikka?

Etelä-Saimaa 28.5.2010: Itä-Suomen maakunnat nostaisivat venäjän ruotsin kielen rinnalle

Helsingin Sanomat 27.5.2010: Nousevatko vihreät uudeksi Rkp:ksi?

Savon Sanomat 17.2.2010: Lisää "pakkoruotsia"?

YLE Radio 1 27.1.2010 Kirsi Virtanen: Pakkoruotsi - onko siinä loppujen lopuksi mitään järkeä?

Sisuradio 20.1.2010: Ruotsin hallitus ei aio toteuttaa suomen kielen opetusta koskevia parannuksia

Etelä-Suomen Sanomat 4.1.2010: Pakko on huono kannustin

Kaleva 2.1.2010: Kansa purkaisi pakkoruotsin

Savon Sanomat 27.11.2009 Pääkirjoitus: Ruotsintunnit hukkaan

Keskisuomalainen 13.11.2009: Ei vain ruotsia vaan venäjääkin

Karjalainen 12.11.2009: Koko Itä-Suomi tukee Tohmajärveä kielikiistassa

Pohjalainen 22.10.2009: Ruotsi vaihtuu usein englanniksi ministereiden suussa

Helsingin Sanomat 18.10.2009: Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja: Ruotsin vaihtoehdoksi otettava venäjä

Helsingin Sanomat 13.10.2009: Itämeri haastaa Pohjoismaat

Iltalehti 4.10.2009: Mihin valuvat Ylen rahat?

Keskipohjanmaa 28.9.2009: Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi Kokkolan siirrosta: Pohjoisen suunta kallis

Pohjalainen 12.9.2009: Vehkaoja nosti kissan pöydälle

Helsingin Sanomat 12.8.2009: Soini passittaisi säätiöiden rahoittaman Rkp:n oppositioon

Turun Sanomat 22.6.2009: RKP: Ruotsi takaisin pakolliseksi yo-kokeeksi

Iltalehti 18.12.2008: RKP ei enää välttämätön

Helsingin Sanomat 29.11.2008: Ruotsi ja venäjä koulukielinä

Helsingin Sanomat 23.11.2008: Lukiolaiset: Toinen kotimainen valinnaiseksi

The New York Times 25.12.2005: Finland Makes Its Swedes Feel at Home


Kolmannes peruskoulun opettajista tekisi ruotsista vapaaehtoisen

Suomen Kuvalehti 10.8.2012

Opettajat eivät juuri kannata ruotsin opetuksen aikaistamista, josta hallitus päätti kesäkuussa. Syksystä 2016 alkaen ruotsia aletaan opettaa peruskoulussa jo kuudennella luokalla, kun se nykyisin alkaa seitsemännellä.
Peruskoulun opettajista vain neljännes on aikaistamisen kannalla. Liki kolmannes eli 30 prosenttia tekisi ruotsista kokonaan vapaaehtoisen aineen. Loput 45 prosenttia ovat tyytyväisiä nykytilanteeseen.

Suomen Kuvalehti ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ tekivät viime toukokuussa Peruskoulu 40 vuotta -kyselyn, jossa kysyttiin opettajien mielipiteitä nykyperuskoulusta. Kyselyyn vastasi 206 opettajaa, joista enemmistö oli aineen- ja luokanopettajia. Lisäksi mukana oli muun muassa erityisopettajia ja rehtoreita.

Hallituksen kesällä päättämän uuden tuntijaon linjauksista uskonnon opetuksen vähentäminen sopii monille opettajille. Vastaajista 33 prosenttia oli sitä mieltä, että uskontoa opetetaan koulussa liikaa. Nyt sitä on koko peruskoulun aikana 11 vuosiviikkotuntia, eli seitsemänä vuonna tunti viikossa ja kahtena vuonna kaksi tuntia viikossa. Elokuussa 2016 määrä laskee 10 vuosiviikkotuntiin.

Historian ja yhteiskuntaopin nykyinen opetusmäärä olisi riittänyt useimmille opettajille, lisäystä toivoi vain kymmenisen prosenttia. Uuden tuntijaon mukaan opetusta varhennetaan ja lisätään kahdella vuosiviikkotunnilla.
Myös taito- ja taideaineiden opetus lisääntyy hieman 2016. Sitä toivoi opettajista 51 prosenttia, 47 prosentille olisi riittänyt nykymäärä.

Koululle arvosanaksi kasi
Peruskoulu täyttää tänä syksynä 40 vuotta. Koulu-uudistuksen toteutus alkoi Pohjois-Suomesta elokuussa 1972.
Peruskoulu 40 vuotta -kyselyssä opettajista lähes puolet antoi nykykoululle arvosanaksi numeron 8. Viidennes arvioi koulun tasoksi 7. Korkein annettu arvosana oli 9, ja sen antoi vajaa kymmenes opettajista.

Peruskoulun kantaviin ajatuksiin on kuulunut oppilaiden tasa-arvo, pyrkimys antaa kaikille yhdenveroiset eväät elämään. Viime vuosina on alettu kantaa huolta koulujen eriarvoistumisesta, ja se huoletti myös kyselyyn vastanneita opettajia. He katsoivat sen johtuvan muun muassa kuntien erilaisista resursseista, oppilaiden erilaisista kotioloista ja eritaustaisten oppilaiden, esimerkiksi maahanmuuttajien tai ylemmän keskiluokan, keskittymisestä omiin kouluihinsa.

Kaikista opettajista puolet oli sitä mieltä, että koulu antaa yhä oppilaille tasa-arvoiset lähtökohdat. Reilu kolmannes oli päinvastaista mieltä.
Eri ikäisillä opettajilla oli kuitenkin tästä kysymyksestä eri näkemykset. Yli 50-vuotiaista 54 prosenttia katsoi, että koulu ei anna tasa-arvoisia lähtökohtia. Alle 30-vuotiaista tätä mieltä oli vain 14 prosenttia.
Liian vähän aikaa oppilaille

Opettajien suurimpiin huoliin kuuluu erityisopetus.
Erityisoppilaat on vastikään integroitu tavallisiin luokkiin. Opettajien mielestä tämä on lisännyt heidän työtaakkaansa, sillä luvattuja lisäresursseja avustajiin ei ole saatu ja tukisuunnitelmiin liittyvä paperityökin on lisääntynyt.

Lähes 40 prosenttia kyselyn vastaajista katsoi, että erityisen tuen tarpeessa olevat eivät saa tukea riittävästi. Opettajien aika tuntuu loppuvan kesken: liki kaksi kolmannesta oli sitä mieltä, että oppilaille ylipäätään ei ole riittävästi aikaa.
Ajan riittämättömyys ei toki johdu vain erityisoppilaista. Opettajien mielestä oppilaiden erot ylipäätään ovat suuria. Erot kotioloissa näkyvät koulussa. Opettajat kokevat joutuvansa hoitamaan myös vanhempien kasvatustehtäviä - tai joutuvansa kasvattamaan myös vanhempia.

Esikoulun käyvät nykyään lähes kaikki kuusivuotiaat, ja sen tarkoituksena on muun muassa tasoittaa eroja oppilaiden lähtötasossa. Jokaisella on esikoulun käymiseen oikeus, mutta ei velvollisuutta. Peruskoulun opettajista yli 60 prosenttia tekisi esikoulusta pakollisen.
Moni kaipaili takaisin myös kielten ja matematiikan tasoryhmiä, joista luovuttiin 1980-luvulla oppilaita eriarvoistavina.
Koulutyöhön opettajat toivoivat vanhemmilta tukea. Vain puolet kokee saavansa sitä riittävästi. Osa vanhemmista jättää lapsensa liian vähälle huomiolle, ei vahdi valvomisia, syömisiä tai läksyjen tekemisiä. Osa taas vahtii tiukasti jälkikasvunsa etuja koulussakin, vaatii palvelua lapselleen muista oppilaista piittaamatta.

Leikkaukset kasvattavat ryhmiä
Elokuussa alkavaa kouluvuotta leimaavat monin paikoin säästöt. Niiden tekeminen on koulumaailmassa hankalaa, sillä suurin menoerä ovat palkat.
Jos niistä säästetään, vähenevät joko avustajat tai opettajat. Tämä puolestaan tietää opetusryhmien kasvua ja oppilaiden erojen jäämistä yhä vähemmälle huomiolle.
Monessa koulussa on jo leikattu. Yli 30 prosenttia opettajista sanoi viime toukokuussa, että leikkauksia on viime vuosina ollut melko tai erittäin paljon.

Mistä kouluissa sitten on säästetty? Tässä opettajien näkemys asiasta:
Näihin koulusäästöt vaikuttavat

oppimateriaalihankinnat 72
opetusryhmien koko 45
sijaisten palkkaaminen 45
opetustuntien määrä 40
opettajien täydennyskoulutus 36
retket 31
tukiopetus 30
kerhotunnit 29
ruoka 24
valinnaisten aineiden määrä 19
tieto- ja viestintätekniikka 19
Muu 11

Taulukon numerot kertovat, kuinka monta prosenttia vastaajista valitsi kyseisen säästökohteen.

Takaisin luetteloon