Tervetuloa tekemään kanssamme
uutta kielipolitiikkaa ja
luomaan keskustelua!
Rkp:n puoluesihteeri Johan Johansson ja puolueen puheenjohtaja Stefan Wallin esittelivät eilen Rkp:n puoluekokousasioita. Rkp kokoontuu puoluekokoukseen samana viikonloppuna kesäkuun puolivälissä kuin keskusta ja kokoomus omiinsa.
Rkp:n ehdokkaat keräsivät viime eduskuntavaaleissa 126520 ääntä. Se on vähemmän kuin Suomen kennelliitossa on jäseniä.
Ei ole pelkästään Ruotsalaisen kansanpuolueen ansiota, että kielivähemmistön oikeudet on Suomessa turvattu perustuslaissa. Yhteys Ruotsiin on ollut tärkeä muillekin puolueille.
Kylmän sodan aikana Suomi pyrki muistuttamaan, että se on pohjoismainen demokraattinen oikeusvaltio. Tämä oli myös tapa sanoa, että Suomi ei ole osa itäblokkia. 1960- ja 70-luvuilla puoli miljoonaa suomalaista muutti Ruotsiin parempien elinolosuhteiden perässä. Se oli haaveiden maa. Rkp käytti asemaansa pohjoismaisten suhteiden - ja sitä kautta länsimaisuuden - takuumiehenä hyväkseen maksimaalisesti.
Myöhemmin Rkp on linjannut itsensä niin kutsutuksi luotettavaksi hallituskumppaniksi. Hallituksessa se on ollut yhtä mittaa vuodesta 1979.
Pitkän hallituskauden edellytys on ollut poliittinen joustavuus. Jousto on johtanut siihen, että Rkp:tä on ryhdytty käyttämään eräänlaisena liimana hallituksia muodostettaessa. Olipa yhdistelmä mikä tahansa, Rkp:lla on ollut riittävästi kansanedustajia vahvistamaan osaltaan hallituksen enemmistöasemaa eduskunnassa. Eikä se hallituksessa ole turhaan ryttyillyt.
Kuinka pitkään tämä kulttuuriperintöön ja hyperreaalipolitiikkaan nojaava strategia voi toimia? Kennelliiton jäsenmäärä on voimakkaassa kasvussa, Rkp:n ei.
Suomalaiset, erityisesti nuoret, katsovat jo nyt Ruotsin yli. Harjoittelu-, opiskelu- ja työpaikat sijaitsevat Ruotsin sijasta Keski-Euroopassa, Aasiassa, Amerikoissa, ympäri maailmaa. Suomi ei enää tarvitse Ruotsia vakuuttamaan muita siitä, että se on kehittynyt, itsenäinen maa.
Samaan aikaan puolueet ovat ryhtyneet kilpailemaan vihreydellä.
Entä jos mahdolliset hallituskumppanit alkavat pitää vihreitä niin sanotusti kypsänä puolueena? Mikä tila jää Rkp:lle, jos vihreistä muodostuu uusi liima: puolue, joka on hallituksessa lähes automaattisesti?
Vihertäminen on epäilemättä tulevaisuuden poliittinen trendi. Voi hyvin ajatella, että vihreät voisivat eri hallituksissa toimia eräänlaisena vihreyden takuumiehenä, samaan tapaan kuin Rkp aikanaan länsimaisuuden osoittajana.
Vihreät opettelivat tällä hallituskaudella reaalipolitiikkaa. Puolue nieli sille myrkyllistä kryptoniittia pysymällä ydinvoiman rakentamista ajavassa hallituksessa. Tämä osoittaa samaa henkistä joustavuutta, jota Rkp on vuosikymmenet osoittanut. Tärkeintä on pysyä hallituksessa, koska sitä kautta asioihin vaikuttaminen kuitenkin on helpompaa kuin oppositiosta.
Rkp aikoo määritellä itsensä parin viikon päästä pidettävässä puoluekokouksessa näin: "Olemme liberaali suomalainen puolue, jolla on vahvat siteet Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Liberalismimme perustana ovat kunnioitus ihmisiä kohtaan, yksilön vapaudet ja oikeudet, sukupuolten tasa-arvo sekä sosiaalinen ja globaali vastuu."
Rkp siis uskoo liberalismiin ja siihen, että suomalaiset pikku hiljaa oppivat elä ja anna toistenkin elää -asennetta. Se on rohkeaa Suomessa.
Paljon helpompaa on olla epämääräisesti vihertävä.
