Kielipolitiikka.net

Tervetuloa tekemään kanssamme
uutta kielipolitiikkaa ja
luomaan keskustelua!

web-sivut



Lehdet ja muu media kirjoittavat


Helsingin Sanomat 10.9.2017 Suomalaisten kielitaito tarvitsee leveyttä ja syvyyttä

Helsingin Sanomat 11.5.2017 Ennen oli ihan siistiä opiskella yläasteella kieliä - nyt nuorille riittää pelkkä englanti

Ilkka 22.3.2017 Pääkirjoitus: Alueelliset kielikokeilut ovat oikea suunta miettiä kielitaitovaateita

MT 30.11.2016: Kielipolitiikka sotkettiin soteen

ESS 18.11.2016: Miksi norminpurkutalkoot eivät ole yltäneet vielä pakkoruotsiin?

Aamulehti 1.7.2016: Kolumni: Rkp:n kulta-aika on ohi

Merikarvia-lehti 25.6.2015: Markon päässä napsahti

Kainuun Sanomat 14.4.2015: Ruotsi syrjäyttää muita kieliä peruskoulussa

Hämeen Sanomat 29.12.2014: Kaksikielisyydelle kyllä, pakkoruotsille ei

Siuntion Sanomat 22.12.2014: Ei kielirauhaa edes jouluna

Satakunnan Kansa 14.11.2014: Suomessa pärjää hyvin ilman pakkoruotsiakin

Turun Sanomat 23.8.2014: Kiitos äidinkielestä, Nikolai I

Suupohjan Sanomat 16.7.2014: Kahdenlaista kylpyä

Kaleva 13.8.2013: Rakenteellinen pakkoruotsi

Suomen Kuvalehti 10.8.2012: Kolmannes peruskoulun opettajista tekisi ruotsista vapaaehtoisen

Iltalehti 31.3.2012 Pääkirjoitus: Dragsvik-kohun jälkeen on syytä päivittää historiakuvaa

YLE Etelä-Karjala 18.1.2012: Lappeenranta sanoo ei ruotsin opetuksen lisäämiselle

Kymen Sanomat 17.1.2012: Pakkoruotsista vapaa koulu tulossa Kotkaan

Aamulehti 29.7.2011: Suomalaislehdet lisäisivät kieliopintojen valinnaisuutta

Tamperelainen 28.5.2011: "Toivon, että ruotsin vapaaehtoisuudesta voitaisiin puhua kiihkottomasti"

YLE Uutiset 13.4.2011: Euroopan neuvoston pakkoruotsivaroitus ihmetytti nettikommentoijia

Länsi-Savo 3.4.2011: Kieltenopetus on kokonaisuus

Etelä-Saimaa 31.3.2011: Etelä-Karjalan väkeä lähti kielimielenosoitukseen

Yle Uutiset 24.3.2011: Ehdokkaiden enemmistö poistaisi pakkoruotsin

Keskisuomalainen 25.1.2011 Kysely: Lähes puolet muuttaisi Suomen yksikieliseksi

YLE Uutiset 14.1.2011: Venäjän kieli ruotsin tilalle kokeiluna

Hämeen Sanomat 31.12.2010: Pakkoruotsi vetelee viimeisiään

Keskisuomalainen 27.12.2010 Pääkirjoitus: Ruotsin rinnalle pian venäjää

Iltalehti Pääkirjoitus 27.12.2010: Vihdoin realismia kielikiistelyssä

Helsingin Sanomat 20.12.2010: Maakuntalehdet: Pakkoruotsi ei innosta kaakkoissuomalaisia

Satakunnan Kansa 17.12.2010: Päivän nopea: Lipposen ja Wallinin komentoruotsin aika on ohi

Iltalehti 14.12.2010: Pakkoruotsi pysyy vastedeskin poissa ylioppilastutkinnosta

Loviisan Sanomat 3.12.2010: Pakkoruotsi sopii Loviisaan, ei Imatralle

Uutisvuoksi 12.11.2010: Imatralla kammetaan venäjää kouluihin ruotsin rinnalle

Keskisuomalainen 5.11.2010: HS ja Yle: Virkkuselta uusi esitys kieliopetuksesta

Suomenmaa 21.10.2010: Enemmistö hyväksyisi venäjän ruotsin tilalle Itä-Suomessa

YLE 6.10.2010: Tutkija: Suomi törsää vähäpätöisiin kirppukieliin

Helsingin Sanomat 6.10.2010: Ruotsin kielelle vakaa asema

Ilkka 5.10.2010: Todellisella kaksikielisyydellä on yllättävän harvoja ystäviä

Etelä-Suomen Sanomat 29.9.2010: Ei pakolla vaan halusta

Turkulainen 30.9.2010: Ei pakkoruotsille!

Etelä-Saimaa 23.9.2010: Keskustapiiri suomii pakkoruotsia

YLE 21.9.2010: Imatran kaupunginjohtaja: Pakolliseksi vain äidinkieli ja muut kielet valinnaisiksi

YLE 20.9.2010: Kiviniemi antaisi opiskella venäjää ruotsin sijasta Itä-Suomessa

MTV3 19.9.2010: Yli puolet sivistysvaliokunnasta kannattaa itärajan kielikokeiluja

YLE 15.9.2010: "Venäjän kielelle vähemmistökielen asema"

Kaleva 13.9.2010: Kielikiista uhkaa RKP:n asemaa

Verkkouutiset 10.9.2010: Wallin hieroo rauhaa kielisotaan

Yle 9.9.2010: Sivistysvaliokunta: Venäjän kielen opinnot pakkoruotsin tilalle

Yle 8.9.2010: RKP: Keskusta pohjustaa vaaleja kielilausunnoillaan

Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry 2.9.2010: MaRa kannattaa pakkoruotsista luopumista

YLE 2.9.2010: EK: Vähemmän ruotsia, enemmän venäjää

Uusi Suomi 2.9.2010: Suomenruotsalaisten vastaisku - "Turhaa"

Savon Sanomat 1.9.2010: Talar du svenska?

Suomen Kuvalehti 27.8.2010: Onko ruotsinkielisillä Suomessa liikaa valtaa?

Lappeenrannan uutiset 11.8.2010: Venäjänkielen pakollisuus ei auttaisi

Tekniikka & Talous 10.8.2010: Kielitaidoksi riittää hyvä englanti

demari.fi 27.6.2010: Säilyttämisen arvoinen kulttuuri?

Keskipohjanmaa 17.6.2010: Kielipalveluista tulossa selvitys

Salon Seudun Sanomat 16.6.2010: Suomea, englantia, ruotsia, venäjää...

Vantaan Sanomat 8.6.2010: Vieraat tulevat keskuuteemme

Iltalehti 7.6.2010 Pääkirjoitus: Pelkällä keskinkertaisella englannilla ei maailmalla pitkälle pärjää

Suomen kuvalehti 1.6.2010: Miten käy pakkoruotsin, tuleeko kouluihin draama ja etiikka?

Etelä-Saimaa 28.5.2010: Itä-Suomen maakunnat nostaisivat venäjän ruotsin kielen rinnalle

Helsingin Sanomat 27.5.2010: Nousevatko vihreät uudeksi Rkp:ksi?

Savon Sanomat 17.2.2010: Lisää "pakkoruotsia"?

YLE Radio 1 27.1.2010 Kirsi Virtanen: Pakkoruotsi - onko siinä loppujen lopuksi mitään järkeä?

Sisuradio 20.1.2010: Ruotsin hallitus ei aio toteuttaa suomen kielen opetusta koskevia parannuksia

Etelä-Suomen Sanomat 4.1.2010: Pakko on huono kannustin

Kaleva 2.1.2010: Kansa purkaisi pakkoruotsin

Savon Sanomat 27.11.2009 Pääkirjoitus: Ruotsintunnit hukkaan

Keskisuomalainen 13.11.2009: Ei vain ruotsia vaan venäjääkin

Karjalainen 12.11.2009: Koko Itä-Suomi tukee Tohmajärveä kielikiistassa

Pohjalainen 22.10.2009: Ruotsi vaihtuu usein englanniksi ministereiden suussa

Helsingin Sanomat 18.10.2009: Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja: Ruotsin vaihtoehdoksi otettava venäjä

Helsingin Sanomat 13.10.2009: Itämeri haastaa Pohjoismaat

Iltalehti 4.10.2009: Mihin valuvat Ylen rahat?

Keskipohjanmaa 28.9.2009: Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi Kokkolan siirrosta: Pohjoisen suunta kallis

Pohjalainen 12.9.2009: Vehkaoja nosti kissan pöydälle

Helsingin Sanomat 12.8.2009: Soini passittaisi säätiöiden rahoittaman Rkp:n oppositioon

Turun Sanomat 22.6.2009: RKP: Ruotsi takaisin pakolliseksi yo-kokeeksi

Iltalehti 18.12.2008: RKP ei enää välttämätön

Helsingin Sanomat 29.11.2008: Ruotsi ja venäjä koulukielinä

Helsingin Sanomat 23.11.2008: Lukiolaiset: Toinen kotimainen valinnaiseksi

The New York Times 25.12.2005: Finland Makes Its Swedes Feel at Home


Itämeri haastaa Pohjoismaat

Helsingin Sanomat 13.10.2009

Pohjoismainen yhteistyö on puolen vuosisadan ajan yltänyt merkittäviin saavutuksiin, mutta sen asema viiden Pohjoismaan ja itsehallintoalueiden keskeisenä yhteistyöelimenä ei ole enää itsestään selvä.
Kolme viidestä Pohjoismaasta on tätä nykyä Euroopan unionin jäsenvaltioita. Pohjoismaiden neuvosto ja ministerineuvosto eivät ole muutoksen jäljiltä enää entisellään.

Tilannetta on muuttanut erityisesti Itämeren alueen kehitys. Pohjoismaat ovat jo pitkään suunnanneet katseensa Baltian ja muihin Itämeren alueen maihin, mutta myös EU:n puitteissa Itämeri-yhteistyö on järjestäytymässä. Pohjoismaisissa elimissä vakuutetaan hartaasti, että pohjoismainen toiminta sopii hyvin yhteen EU:ssa kehiteltävän Itämeri-strategian, Pohjoisen ulottuvuuden ja muiden kilpailevien hankkeiden kanssa.
Samaan aikaan myönnetään kuitenkin avoimesti, että pohjoismainen yhteistyö kaipaa lisää potkua. Muuten saattaa käydä niin, että siitä tulee tosiuskovaisten virkamiespuuhastelua lukemattomien hankkeiden parissa, samalla kun tärkeät asiat karkaavat EU:ssa tapahtuvaan yhteistyöhön. Asetelmassa on aimo ripaus ironiaa, sillä erityisesti Suomi ja Ruotsi ajavat innokkaasti EU:n Itämeri-strategiaa.

Kehitystä kuvastaa myös se, että Pohjoismainen yhteistyö herättää yhä vähemmän julkista kiinnostusta. Hyvin monet poliitikot ovat haluttomia osallistumaan työhön aktiivisesti, ja viestimet ovat suurelta osalta unohtaneet koko toiminnan.
Pohjoismainen yhteistyö on muuttunut arkiseksi kaurapuuroksi, jota syödään ajattelematta sen syvemmin kehitystrendejä. Uudet alat, kuten puolustus, tarjoavat hyvän saran yhteistyölle. Tulee silti muistaa, mistä on kysymys: pehmeästä yhteistyöstä, ei varsinaisesta maanpuolustuksesta.

Suuntautuminen Itämeri-yhteistyöhön kaikilla muillakin aloilla kuin ympäristönsuojelussa on ensiarvoisen tärkeää, koska ongelmia ei kukaan pysty ratkomaan yksin. EU:n Itämeri-hanke ottaa tänä syksynä suuren askeleen eteenpäin, kun EU:n puheenjohtajamaa Ruotsi tuo sen huippukokouksen käsiteltäväksi. EU:n alueiden sisäinen yhteistyö ei ole sujunut toivotulla tavalla, ja sitä pyritään edistämään kehittelemällä makroalueiden yhteistyötä.

Välimerellä yhteistyö on paljon pitemmällä, ja Tonavan varrellakin ollaan pääsemässä vauhtiin. Itämeri-strategia tähtää laaja-alaiseen yhteistyöhön, jossa olisivat mukana myös alueen mahtivaltiot Saksa ja Venäjä - olkoonkin, että kaikki myöntävät, kuinka vaikeaa Venäjän houkuttelu on. Painopistealueisiin kuuluvat Venäjän öljyn- ja kaasunkuljetus, meriturvallisuus, talousyhteistyö ja turvallisuuspolitiikka. Ensi helmikuulle suunnitellaan alueen maiden huippukokousta.

Itämeren viime aikoina herättämä keskustelu on suunnannut huomion myös pohjoismaisen yhteistyön ikuiseen kipupisteeseen, kielikysymykseen. Baltiassa ja muissa maissa tehtävässä yhteistyössä korostuu englannin asema niin sanotun skandinaaviskan kustannuksella; selvää on, ettei sillä tiellä pääse eteenpäin pohjoismaisilla kielillä.

Todellisuus aiheuttaa tiukkaa kädenvääntöä. Skandinaaviskasta halutaan pitää kiinni, koska sitä pidetään pohjoismaisen identiteetin keskeisenä osana, mutta toisaalta suomalaiset ja islantilaiset ovat väistämättä eriarvoisessa asemassa. Tämä on puolestaan heikentänyt yhteistyötä, koska pohjoismaisuuden innokkaimpia ajajia ovat erityisesti ihmiset, jotka pärjäävät hyvin ruotsilla, norjalla ja tanskalla.
Aika ajoin nousee pintaan epäpyhinä torjuttuja ehdotuksia, että myös Pohjoismaisen neuvoston ja ministerineuvoston yleiskieleksi valittaisiin englanti, joka on noussut ranskan ohi EU:n tärkeimmäksi työkieleksi.
Kieliongelmaa syventää "tanskalaistuminen", joka korostui sen jälkeen kun sihteeristöt siirrettiin Kööpenhaminaan. Ilmiö heikentää entisestään suomalaispoliitikkojen halua osallistua aktiivisesti pohjoismaiseen yhteistyöhön, koska kouluruotsilla ei tanskaa ymmärretä.

Pohjoismaa-aatetta kalvaa myös vakava sukupolvien välinen kuilu. Nuoret ja keski-ikäiset ovat vähemmän kiinnostuneita pohjoismaisesta yhteistyöstä kuin vanhemmat, joille se merkitsi nousua sota-ajan jälkeisistä vaikeuksista.
Vallitseva laimeus vaivaa siitä huolimatta, että Pohjoismaiden käsite on nykykielellä sanottuna loistava brändi, josta maailmalla koko ajan puhutaan ja jota pyritään kopioimaan. Pohjoismaat ovat jatkuvasti kärkitusinassa maailman maiden edistyksestä kertovissa tilastoissa, ja pohjoismainen malli on paras yhteiskunnallinen järjestely, jonka ihmiskunta on saanut aikaan.

Yksi mahdollinen selitys nuorten välinpitämättömyydelle on se, että he ovat realisteja: tiukan paikan tullen ei ole olemassa pohjoismaista yhteyttä eikä solidaarisuutta vaan omista kansallisista eduista pidetään tiukasti kiinni. Tästä kertoo vaikkapa Suomen, Ruotsin ja Tanskan toiminta EU:ssa. Paljon yhteistyötä tehdään, mutta muun muassa maatalouspolitiikassa oma suu on lähinnä, kuten monesti on nähty.

Sama koskee luonnollisesti liike-elämän kilpailua. Nuoret suhtautuvat vanhempiaan kriittisemmin kielikysymykseen, jossa islantilaiset ja suomalaiset ovat pysyvässä lapsipuolen asemassa. Suomeenkin on kasvanut internetsukupolvi, joka ei epäröi hetkeäkään vaihtaa keskustelukieltä englanniksi.

Innostusta laimentaa myös se, että juhlapuheista huolimatta valtakuntien rajoja ei ole saatu murretuksi ihmisille tärkeissä asioissa, kuten vero- tai eläkekysymyksissä. Millä palautetaan kansalaisen usko yhteistyön tuomaan lisäarvoon, jos hän jatkuvasti törmää byrokratian hölmöyksiin?

Olli Kivinen
Takaisin luetteloon