Kielipolitiikka.net

Tervetuloa tekemään kanssamme
uutta kielipolitiikkaa ja
luomaan keskustelua!

web-sivut



Historian aikajana

2000-luku

2010

Suomi saa kansalliskielistrategian. Kansalliskielistrategia on yksi pääministeri Kataisen hallitusohjelman kärkihankkeista. Se koskee kansalliskieliä, suomea ja ruotsia, ja on valtioneuvoston ensimmäinen kielistrategia. Kansalliskielistrategian oikeudellisena taustana on perustuslaki ja sitä täsmentävä kielilainsäädäntö.
Kansalliskielistrategia jakautuu hallitusohjelman mukaan kahteen osaan: pitkän aikavälin strategia-asiakirjaan ja hallituksen toimenpiteisiin hallituskaudelle 2011-2015.
Svenska Finlands folkting asetti keväällä 2010 johtoryhmän laatimaan presidentti Martti Ahtisaaren johdolla toimintaohjelman, jossa on konkreettisia ehdotuksia sen takaamiseksi, että Suomessa säilyy kaksi elävää kansalliskieltä.

Puheenjohtaja
pääministeri Jyrki Katainen

Varapuheenjohtajat
oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, valtioneuvoston kanslia

Pääsihteeri
Paulina Tallroth, valtioneuvoston kanslia.

2009

Hallitus on vahvistanut karjalan kielen aseman Suomen vähemmistökielten joukossa. Karjalan kieli saa jatkossa samankaltaisen aseman kuin muun muassa romanin kieli. Käytännössä aseman virallistaminen tarkoittaa, että kielen elvyttämiseen voi hakea julkista rahoitusta.

Ruotsi saa uuden kielilain. Ruotsi valmistelee uutta kielilakia, jonka tarkoitus on säätää ruotsi ainoaksi viralliseksi kieleksi. Siellähän ruotsi käytännössä (de facto) on aina ollut ainoa virallinen kieli, mutta nyt ruotsin asema halutaan virallistaa lailla (de jure).

2008

Hannu Niemen väitöskirja "Korkeakoulujen ruotsinopettajien käsityksiä virkamiesruotsin merkityssisällöistä ja sen taitotasovaatimusosan toteutumisesta".

Oulun yliopiston kirjaston teksti

2007

Ahvenenmaa poistaa pakkosuomen. Perusteluina mm. se että se tuo tilaa muiden tärkeiden kielten opiskeluun.


Vapaa kielivalinta ry perustetaan. Vapaa Kielivalinta ry on yhden asian yhdistyksenä toimiva kansalaistoiminnan kanava, joka pyrkii edistämään suomalaisten monipuolista kielten osaamista ja valinnan vapautta, sekä herättämään aihepiiriä koskevaa reipasta, avointa ja moniarvoista keskustelua.
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää suomenkielisissä oppilaitoksissa opiskeltavien kielten vapaata valintaa, ruotsin kielen saamista valinnaiseksi, toimia epätarkoituksenmukaisten kielitaitovaatimusten poistamiseksi julkisissa tehtävissä ja viroissa sekä edistää niiden kansalaisten yhteistoimintaa, joita tämä asia koskee.

Puheenjohtajana toimii professori Ilmari Rostila

2004

Suomi saa uuden kielilain

Lakia valmisteltiin vähä-äänisesti julkisuudelta piilossa. Muun muassa Yleisradio, jonka omienkin säännösten mukaan tulee tukea toimivaa kansanvaltaa tarjoamalla yhteiskunnallisista kysymyksistä monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja, vaikenee asiasta lähes kokonaan. Kielilain hallitukselta tullut esitys oli 146 liuskan mittainen. Yksistään jo lain pituuden ja monimutkaisuuden vuoksi olisi tiedotusvälineiden tehtävä ja velvollisuus ollut selventää laki lukijoilleen eri näkökulmista ja eri asiantuntijoita käyttäen. Laista olisi pitänyt välttämättä aikaansaada kansalaiskeskustelu, jolloin sen vaikutukset olisivat selvinneet hyvissä ajoin kaikille, vrt. puheet Nato-keskustelusta.


Vuonna 2004 ylioppilastutkintouudistuksen yhteydessä toinen kotimainen kieli poistui pakollisten tutkintoaineiden joukosta, kun äidinkieli määriteltiin ainoaksi pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa ja valinnaisuutta pyrittiin lisäämään. Tätä uudistusta edelsi kahdeksan vuoden kokeilu, joka suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa tulkitaan tavallisesti pysyvän järjestelyn valmisteluksi. RKP luonnollisesti ainoana vastusti uudistusta.

Kielilaki (pdf)


Anna vinkki meille hyvästä ja alaan liittyvästä historian tapahtumasta!

Kirjoita meille osoitteeseen palaute(at)kielipolitiikka.net tai palaute-sivun kautta