Kielipolitiikka.net

Tervetuloa tekemään kanssamme
uutta kielipolitiikkaa ja
luomaan keskustelua!

web-sivut



Historian aikajana

1700-luku

Ruotsin harrastamat sotaretket päätyivät monesti voittoon mutta myös sodittiin sotimisen vuoksi ja sotimisen velkaannuttama Ruotsi joutui tyytymään rauhanehtoihin, joista se ei hyötynyt mitenkään.
Ajatus Suomen erottamisesta Ruotsin valtakunnan yhteydestä eli kautta koko 1700-luvun ja vuoteen 1809 saakka, jolloin se toteutui. Kuka ensimmäisenä oli tämän ajatuksen herättänyt sekä milloin ja missä yhteydessä se oli tapahtunut, sitä ei ole selvitetty - ja selvittämättä se jääneekin. Varmaa on kuitenkin, että se vielä kustavilaisenakin aikana sai ravintoa samoista lähteistä kuin vapaudenaikana.

Sodan ensimmäisellä vuosikymmenellä Suomessa tuntui pahimpana sotarasitus. Sodan alkaessa Suomi asetti armeijaan 24000 miestä, 13000 vakinaisia ruotujaolla nostettuja ja 11000 perinteisillä väennostoilla otettuja. Sota-ajan täydennykset lasketaan suunnilleen yhtä suuriksi, joten Suomi antoi vuosina 1700-21 sotimiseen yhteensä 48500 miestä. Näistä menetettiin 43000 miestä. Se oli suuri lovi väestöön ja maatalouden työvoimaan. Armeijan ylöspitoa varten tuli milloin minkinlaisia määräyksiä ylimääräisistä luovutuksista.

1796

Kaarle Axel Gottlund syntyy Ruotsinpyhtäällä kappalaistalossa ja eli nuoruutensa Juvalla. Hän keräsi mm. kotiseudultaan kansanrunoutta ja -tietoutta ja hankki mittavan aineiston myös muita kansanelämän kuvauksia, taikoja ja loitsuja sekä arvoituksia. Myöhemmin Upsalan yliopistoaikoina hän tutustui myös Ruotsin metsäsuomalaisiin ja myös Norjan puolella asustaviin suomalaisiin. Lukuisia kertoja hän oli puolustamassa suomenkielisten asioita käräjillä ja hänestä käytettiinkin nimitystä "metsäsuomalaisten apostoli".

1796

14.8.1790 solmittiin rauha Elimäen Värälässä. Ruotsin valtionvelka oli kasvanut huomattavasti, ja suurenmoiseksi voitoksi ja menneen loiston palautukseksi aiottu sota oli päättynyt yksittäisten taistelujen voittoihin, joista ei kuninkaalle ollut mitään hyötyä.

1788

Kustaan sota 1788-1790

Sotaan arvioitiin tarvittavan vähintään 11 miljoonaa riikintalaria eli noin puolet siitä, mihin valtiovelan laskettiin vuoden 1789 lopulla nousevan. Ns "Kustaan-sota" on jälleen kerran kurjistanut nimenomaan suomalaisten elämää. Paljon hävitettyjä viljelyksiä ja asutuksia. Koko Ruotsi-Suomelta se oli vaatinut n. 50,000 parhaassa voimassa olevaa miestä, 15 linjalaivaa ja fregattia, lukuisia saaristolaivoja ja -veneitä sekä aiheuttanut velkataakan, joka oli kolme kertaa niin suuri kuin se, mikä oli ollut ennen sotaa.

1780

Yrjö Maunu Sprengtporten eroaa Ruotsin palveluksesta.

1775

Mynämäen kirkkoherra Antti Lizelius ryhtyi toimittamaan ensimmäistä suomenkielistä sanomalehteä, Suomenkieliset Tieto-Sanomat.

1766

Porthanin toinen suuri kirjallinen työ alkoi. Tutkimus suomalaisesta runoudesta - De poësi fennica.

1743

Turun rauha. Raja Kymijoelle.


Jouko Vahtola, Suomen historia: "Hävitty hattujen sota ja pikkuviha (1741-43) keskeyttivät parikymmentä vuotta jatkuneen rauhan ja rakennustyön. Pikkuvihan miehitys poikkesi täysin isonvihan ajasta. Miehitys kesti vain alun toista vuotta. Suurin osa virkamiehistöstä jäi maahan, Ruotsiin muutti vain noin 500 henkeä. Venäläiset säästivät Suomea ja kohtelivat sen asukkaita inhimillisesti. Myös suomalaiset luottivat venäläisiin varsin varauksettomasti, mihin keskeisesti vaikutti keisarinna Elisabetin manifesti suomalaisten kohtelusta "rakkaudella ja lempeydellä". Venäläisiin vedottiin kaupunkien ja kylien säästämiseksi hyvällä menestyksellä ja uskollisuuden valat vannottiin keisarinnalle. Venäläishallinnosta ja -miehityksestä oli silti rasituksiakin, joista raskaimpia olivat elintarvikkeiden pakkoluovutukset ja joukkojen majoittaminen. Vahingot olivat suurimmat kaupungeissa; maaseudusta oli vahinkoa kärsinyt lähinnä eteläinen sotatoimialue, josta suurin osa menetettiin Venäjälle Turun rauhassa elokuussa 1743.
Suomalaisten varsin taipuisa alistuminen venäläismiehitykseen herätti Ruotsissa suurta huolta suomalaisten asennoitumisesta Ruotsiin. Pikkuvihan jälkeisillä valtiopäivillä 1743 suomalaiset toivatkin jyrkemmin kuin koskaan aikaisemmin esiin huolensa oman kansakunnan kohtalosta ja tyytymättömyytensä Ruotsin huolenpitoon Suomesta. --- Suomessa seurannutta venäläismiehitystä 1742-43 sanotaan pikkuvihaksi. Elossa oli vielä paljon niitä ihmisiä, jotka olivat kokeneet isonvihan järkytyksen. He saattoivat kokea, että nyt miehittäjä kohteli suomalaisia asiallisesti ja hyväntahtoisesti eli Elisabetin lupauksen mukaisesti. Voitiin havaita, että venäläinenkin esivalta saattoi turvata yhteiskuntajärjestyksen ja laillisuuden ja että elämä venäläisen hallitsijan alaisuudessa ei ollut mahdotonta. Suomen asioita pyrittiin hallitsemaan järjestyksessä ja jopa kehittämään niitä."

1742

1742 venäläiset hyökkäsivät ylittämällä rajan Säkkijärvellä kesäkuun 13.päivä 25000 miehen voimin. "Ruotsin armeijan perääntyminen muistutti pakoa."
Anton Eskola, Suomen sodat ja rauhat

1734

Vuoden 1734 yleinen laki sopimuksen vuokran-antajan ja vuokramiehen vapaasti määrättäväksi: se voitiin tehdä suullisestikin ja niin lyhyeksi ajaksi kuin haluttiin. Vuokramies oli sakon uhalla velvollinen ruokkoamaan ja lannoittamaan hyvin peltonsa, raivaamaan niittynsä ja ottamaan ja perkaamaan vähitellen pelloksi tai niityksi niin paljon kuin hyvin voi ruokota ja viljellä. Ellei hän näitä velvollisuuksiaan täyttänyt, saattoi hän menettää hallinta-oikeutensa torppaan, ja milloin talo siirtyi toiselle omistajalle, meni vuokra-sopimus itsestään rikki, ellei sitä uudistettu. Mutta toiselta puolen ei pidetty tarpeellisena taata vuokramiehelle edes korvausta niistä parannuksista, jotka hän mahdollisesti teki.


Valtakunnan laki, joka v. 1734 oli valtiopäivillä hyväksytty ja joka Suomessakin oli voimassa, vasta 1759 painettiin suomeksi! Ja kesti yli neljännesvuosisadan, ennen kuin vapaudenajan hallitusmuoto ja valtiopäiväjärjestys suomennettiin.

1741

Heinäkuun 28 p:nä 1741 Ruotsi julisti sodan Venäjää vastaan. Täydellisestä voitosta oltiin niin varmoja, että katsottiin nyt jo tarpeelliseksi laatia rauhanehdotkin. Suomen puolustuksen laiminlyöminen Ruotsin puolustuksen rinnalla oli merkillistä.Varsinaisen Ruotsin puolustusta pidettiin tärkeämpänä kuin Suomen. Vuosina 1721-41 käytettiin Ruotsin linnoituksiin 10 kertaa niin paljon varoja kuin Suomen.


Vuoden 1772 valtiopäivillä, joilla Kustaa III pakotti säädyt hyväksymään uuden hallitusmuodon, hän ajoi läpi ehdotuksensa, että viinanpolttoveroa oli maksettava siltäkin ajalta, jolloin - huonon viljasadon takia - vallitsisi polttokielto. Tämä siitä syystä, etteivät valtion tulot vähenisi kiellon johdosta.

1719

Englanti ja Hannover, joilla oli sama hallitsija, tekivät rauhan Ruotsin kanssa. Näitä rahapulassa tehtyjä rauhoja oli muitakin. Tässä em. rauhassa Ruotsi sai 1 miljoona riikintaleria, seuraavana vuonna Preussi antoi 2 miljoonaa riikintaleria Pommerista ja parista muusta alueesta. Tanska maksoi 600 000 riikintaleria samana vuonna.

1712

Jaakko Fresen, suomalainen runoilija Viipurista ja opiskeli Turussa. Mm tämän runon hän kirjoitti 1.5.1712.

1709

Pultavan taistelu käytiin vuonna 1709 Venäjän ja Ruotsin välillä. Se oli suuren Pohjan Sodan ratkaiseva taistelu. Taistelun sanotaan päättäneen Ruotsin suurvaltakauden.

Jouko Vahtola kirjoittaa kirjassaan Suomen historia: Pultavan tappion jälkeen, kun Ruotsikaan ei enää ollut venäläisiltä turvassa, Suomi ei saanut mitään ja sai tulla toimeen omillaan. Valtaneuvosto suhtautui Suomen puolustamiseen väheksyvästi; suomalainen syntyperä ei herkistänyt sen johtavia miehiä Fabian Wredeä ja Arvid Hornia Suomen asialle. Miesavusta ei kannattanut edes haaveksia, vaikka sitäkin pyydettiin. Sitä olisi ollut toki mahdollista lähettää: Tanskan ja Norjan rajoilla oli yli 20000 miestä ja Tukholman turvana 10000 miestä. Suomi oli Ruotsille periferinen, kurja ja köyhä alue, Tukholman "suojamuuri ja ruoka-aitta", kuten sanottiin.

1708

Ruotsalainen professori I. Nesselius ehdottaa suomalaisten hävittämistä ja sulauttamista ruotsalaisiin kaikkialla paitsi Lapissa. Nesseliuksen kammottavaa ja kylmäveristä joukkotuhontaehdotusta säätyedustajat eivät hyväksy. Nesselius piti Suomea voittomaana (province), jonka väestöä ei voitu tunnustaa edes eri kansaksi (proprie populus).

YLÖS


Anna vinkki meille hyvästä ja alaan liittyvästä historian tapahtumasta!

Kirjoita meille osoitteeseen palaute(at)kielipolitiikka.net tai palaute-sivun kautta