Kielipolitiikka.net

Tervetuloa tekemään kanssamme
uutta kielipolitiikkaa ja
luomaan keskustelua!

web-sivut



Historian aikajana

1600-luku

1670-luku

Ruotsin holhoojahallitus solmi lyhytnäköisesti poliittisen liiton Ranskan kanssa 1672 ja joutui sen velvoittamana hyökkäämään 1675 Brandenburgiin. Tanska käytti Ruotsin vaikeuksia hyväkseen, julisti sodan, hyökkäsi Skooneen ja valtasi sen. Sodasta tuli vaikea, koska paikalliset asukkaat, vuosisataiset Tanskan alamaiset, liittyivät laajasti viholliseen. Lundin taistelu joulukuussa1676 oli Pohjoismaiden sotahistorian verisimpiä, kummaltakin puolelta kaatui lähes puolet miehistä. Taistelussa oli mukana paljon suomalaisia joukko-osastoja.

1646

Ruotsissa oli suomalaisia vainottu ja heidät haluttiin pois uusien viljelysmaiden tieltä. Fryksdalin käräjillä annettiin seuraavanlainen kuulutus: "Jokainen suomalainen, joka ei tahdo oppia ruotsinkieltä eikä käydä kirkossa, käräjissä tai kirkonkokouksissa, joka ei osoita ehdotonta kuuliaisuutta esivallalle ja papistolle eikä kohtele rakkaudella ja suopeudella ruotsalaisia, kuten valtakunnan ja maan muut alamaiset, hänen kotinsa poltettakoon, hänen torpankirjansa tehtäköön mitättömäksi ja hän itse olkoon jokaiselle ruotsalaiselle henkipatto."

1630

Oxenstierna pyysi v. 1630 eroa presidentin toimesta ja hän ehdotti seuraajakseen valtaneuvos Klaus Kaarlenpoika Hornia, jota yksinään hän piti sopivana tähän toimeen, koska Horn oli suomenkieleen perehtynyt. Edellisellä kerralla hänen suosituksensa otettiin huomioon - jälkimmäisellä kerralla sen sijaan ei, vaan Turun hovioikeuden presidentiksi nimitettiin v. 1631 umpiruotsalainen "oxenstiernalainen", Bror Antinpoika Rålamb. Tämä erotettiin kuitenkin jo seuraavana vuonna poikansa edesottamisten takia. Nyt tuli Turun hovioikeuden presidentiksi suomalainen mies, Juho Kurki.

1625

Oxenstierna suositteli v. 1625 Juho Kurkea Turun käskynhaltijaksi perustellen esitystään sillä, että Kurki osaa suomea, hän ei.

1614

Vuonna 1614 ja 1617 kaupungit jaettiin tapulikaupunkeihin ja maakaupunkeihin. Suomen rannikolla vain Turku ja Viipuri saivat täydet tapulioikeudet, eli saivat käydä kauppaa suoraan ulkomaisten kauppiaiden kanssa. Muut saivat tyytyä käymään kauppaa ainoastaan Tukholman kanssa, joka teki hyvät voitot myydessään suomalaisten tervat, turkikset ja veneet ym.

1600

Kuninkaan (Sigismundin) puolella taistelleet Suomen aateliset tuomittiin menettämään läänityksensä ja kolmanneksen perintötiloistaan, papit menettämään virkansa ja muut maksamaan sakkoa kolmanneksen omaisuudestaan. Niitä pappeja, jotka eivät olleet aktiivisesti kannattaneet säätyään sakotettiin 5 taalaria kutakin seurakuntansa 10 talonpoikaa kohti. Linnaleiri julistettiin päättyneeksi ja vanhat verojäämät anteeksi annetuiksi.


Suomenkielisellä käskykirjeellä määrättiin, että joka viidennen miehen tuli olla valmis vaadittaessa sotapalvelukseen.


Pisimmälle suomalaisten sortamisessa meni Turun läänin maaherra J. v. Palmenberg. Hän halusi hävittää Suomesta koko suomenkielen, koska "kaikkina aikoina on ollut tapana levittää voittajakansan kieli voitettujen keskuuteen". Missään muualla suomenkieltä ei pitäisi sallia paitsi Lapin rajoilla sijaitsevissa kihlakunnissa, "jos tämä kieli mutkikkaisuutensa vuoksi ansaitsee tulla säästettäväksi". Kaikkialla muualla ei enää muutaman vuoden kuluttua saisi oikeudenistunnoissakaan käyttää kuulusteluissa tai muuten suomenkieltä. Ja jotta kansa kielestään saataisiin paremmin luopumaan, oli skånelaisia siirrettävä Suomeen ja suomalaisia Skåneen.

Anna vinkki meille hyvästä ja alaan liittyvästä historian tapahtumasta!

Kirjoita meille osoitteeseen palaute(at)kielipolitiikka.net tai palaute-sivun kautta