KIEPO


Kielipolitiikka.net

Tervetuloa tekemään kanssamme
uutta kielipolitiikkaa ja
luomaan keskustelua!

web-sivut



Sanottua kielipolitiikasta


15.5.2014
Lähetekeskustelussa sanottua

Kieli elää identiteetissä, ei pakkokeinoissa.



-James Hirvisaari-


Viimeisimmät uutiset

Kysely: Nuorille ruotsin kielen asema ei tärkeä
Johtavilta poliitikoilta ei vaadita kaksikielisyyttä kuin ennen, myös ns. virkamiesruotsin kannatus on vähentynyt.

Lue lisää »

Itä-Suomi kaipaa kielikokeiluja
Ilpo Heltimoinen patistaa Lappeenrantaa mukaan kielikokeiluun

Lue lisää »

"Kielikokeilu etenee"
2200 oppilasta voi valita ruotsin tilalle muun kielen, ehdottaa hallitus

Lue lisää »

"Halla-aho haluaa hurrivihasta eroon"
Ruotsinkieliset palvelut voidaan järjestellä esimerkiksi maakunnan tai kuntien tasolla.

Lue lisää »

"Ainutlaatuinen tilaisuus"
Terho: Hallitus päättänyt ruotsin kielen vapaaehtoiskokeilusta

Lue lisää »

"Tämä on synkkä päivä suomenruotsalaisille"
Rkp:ssä pelätään nyt yksikielistä Suomea

Lue lisää »

Kielipolitiikka yleisesti

Vuonna 2009 tuli kuluneeksi 200 vuotta siitä kun Suomi irtaantui Ruotsin vallan ikeestä. Ruotsin kieli on jäänyt elämään Suomessa niistä päivistä jolloin se oli ainoa virallinen kieli hallinnon, kaupankäynnin ja teollisuuden alalla. Jo vuonna 1906 vaadittiin ensimmäisen kerran suomen kieltä maan pääkieleksi. Vuosien saatossa kielipolitiikka on milloin hymynnyt hiilloksena kansan keskuudessa, milloin taas saanut tulta alleen poliittisen tuulahduksen sytyttämänä roihahtaen aika ajoin väkeviinkin liekkeihin. 2000-luvun vuosina on kielikeskustelu herännyt kansan keskellä elämään vahvemmin kuin milloinkaan aikaisemmin. Lehtien suvaitsevaisempi suhtautuminen on antanut tilaa kielipolitiikan arvostelulle ja internet on ollut edelläkävijä tiedon saannissa.


Wikipedian määritys pakkoruotsista

"Pakkoruotsi on ruotsin kielestä Suomen koulujen pakollisena oppiaineena käytetty nimitys. Virkamiesten pakkoruotsi tarkoittaa jokaiselle mannersuomalaiselle virkamiehelle asetettua vaatimusta ruotsinkielen todennetusta osaamisesta. Reaktiona käsitteeseen pakkoruotsi käytetään ruotsia äidinkielenään puhuvien pakollisesta suomen kielen opiskelusta joskus käsitettä pakkosuomi (ruots. tvångsfinska). Virallisissa yhteyksissä ei-äidinkielenä opiskellusta suomen ja ruotsin kielestä käytetään termiä toinen kotimainen kieli."


KIEPO-projekti 2005-2007

Kielikoulutuspoliittinen projekti toteutettiin valtakunnallisena Jyväskylän yliopiston toimesta. Tavoitteena oli selvittää Suomen kielikoulutuspolitiikan perusteita ja tavoitteita monikielisyyden ja elinikäisen oppimisen näkökulmasta. KIEPO-projektia rahoitti opetusministeriö, ja sitä koordinoi Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Kielipolitiikka.net tukee vaihtoehtoa D, jossa vapaa kielivalinta nousee erityiseen rooliin. KIEPO vaihtoehto D: "Kaikissa valinnoissa, sekä yhteisissä että valinnaisissa kielissä, opiskeltava kieli olisi opiskelijan päätettävissä. Yhteisinä kielinä olisi K1 ja K2, joiden opinnot alkaisivat alakoulussa. Yläkoulussa ja toisella asteella olisi mahdollisuus opiskella valinnaisia kieliä. Jokaisella olisi kuitenkin subjektiivinen oikeus aloittaa ruotsin opinnot missä opintopolun vaiheessa hyvänsä."



-Eino Leino-

Ote runosta Sininen risti
Helkavirsiä (n. 1897-1906)