KIEPO


Kielipolitiikka.net on
toiminut 5 vuotta.

Sen kunniaksi uusimme sivujemme ulkoasua ja päivitimme hieman tietoja.


Tervetuloa osallistumaan!

web-sivut



Tuoreimpia uutisia

Ruotsi valinnaiseksi -kansalaisaloitteen kannattajien kerääminen alkaa 4.4.
Linkki oikeusministeriön ylläpitämään verkkopalveluun.
Käy allekirjoittamassa aloite!



SU: Kielikylpykokeilu korvaamaan pakkoruotsi
Elomaa: ruotsinkieliset palvelut turvattava muulla tavoin kuin pakkoruotsin opiskelulla

Lue lisää »

PS: pois pakkoruotsi Helsingissä
Helsinki linjaa pian voidaanko osa kaupungin koululaisista vapauttaa kokeeksi ruotsin opiskelusta

Lue lisää »

Sami Savio (ps)ja kirjallinen kysymys alueellisesta kielikokeilusta
Lehdistötiedote 09.03.2016

Lue lisää »

Helsingin Sanomat 26.1.2016:
Uusi kansalaisaloite pakkoruotsin kumoamiseksi laitettu vireille

Lue lisää »



Kielipolitiikka yleisesti

Vuonna 2009 tuli kuluneeksi 200 vuotta siitä kun Suomi irtaantui Ruotsin vallan ikeestä. Ruotsin kieli on jäänyt elämään Suomessa niistä päivistä jolloin se oli ainoa virallinen kieli hallinnon, kaupankäynnin ja teollisuuden alalla. Jo vuonna 1906 vaadittiin ensimmäisen kerran suomen kieltä maan pääkieleksi. Vuosien saatossa kielipolitiikka on milloin hymynnyt hiilloksena kansan keskuudessa, milloin taas saanut tulta alleen poliittisen tuulahduksen sytyttämänä roihahtaen aika ajoin väkeviinkin liekkeihin. 2000-luvun vuosina on kielikeskustelu herännyt kansan keskellä elämään vahvemmin kuin milloinkaan aikaisemmin. Lehtien suvaitsevaisempi suhtautuminen on antanut tilaa kielipolitiikan arvostelulle ja internet on ollut edelläkävijä tiedon saannissa.


Wikipedian määritys pakkoruotsista

"Pakkoruotsi on ruotsin kielestä Suomen koulujen pakollisena oppiaineena käytetty nimitys. Virkamiesten pakkoruotsi tarkoittaa jokaiselle mannersuomalaiselle virkamiehelle asetettua vaatimusta ruotsinkielen todennetusta osaamisesta. Reaktiona käsitteeseen pakkoruotsi käytetään ruotsia äidinkielenään puhuvien pakollisesta suomen kielen opiskelusta joskus käsitettä pakkosuomi (ruots. tvångsfinska). Virallisissa yhteyksissä ei-äidinkielenä opiskellusta suomen ja ruotsin kielestä käytetään termiä toinen kotimainen kieli."


KIEPO-projekti 2005-2007

Kielikoulutuspoliittinen projekti toteutettiin valtakunnallisena Jyväskylän yliopiston toimesta. Tavoitteena oli selvittää Suomen kielikoulutuspolitiikan perusteita ja tavoitteita monikielisyyden ja elinikäisen oppimisen näkökulmasta. KIEPO-projektia rahoitti opetusministeriö, ja sitä koordinoi Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Kielipolitiikka.net tukee vaihtoehtoa D, jossa vapaa kielivalinta nousee erityiseen rooliin. KIEPO vaihtoehto D: "Kaikissa valinnoissa, sekä yhteisissä että valinnaisissa kielissä, opiskeltava kieli olisi opiskelijan päätettävissä. Yhteisinä kielinä olisi K1 ja K2, joiden opinnot alkaisivat alakoulussa. Yläkoulussa ja toisella asteella olisi mahdollisuus opiskella valinnaisia kieliä. Jokaisella olisi kuitenkin subjektiivinen oikeus aloittaa ruotsin opinnot missä opintopolun vaiheessa hyvänsä."



-Eino Leino-

Ote runosta Sininen risti
Helkavirsiä (n. 1897-1906)